Pubiruususta roudariksi

 Tässä meitä liki on upea historiaa hönkivä hotelli nimeltä The Petersham, jossa on iso parkkipaikka.

Parkkipaikkahan se aina kiinnostaa, muulla ei niin väliä. Ei vaan, nyt on haussa hotelli, jossa majoittua yksi tai pari vikaa yötä ennen siirtymää vihreämmille niityille.

Vaan mitä tekee autoton ihminen parkkipaikalla? No ei mitään, mutta muuttohommeli on saanut uuden käänteen: päätimme nimittäin muuttaa itse itsemme. Kaikkien osapuolten aikataulujen sovittaminen yhteen alkoi näyttää mahdottomalta eikä vähiten siksi, ettemme itsekään tiedä aikataulujamme.

Jännittävän lisämausteen soppaan tarjoilee rautatieliikennelakko, joka toteutuessaan on juuri muuttoviikolla. Hieman vaikea päästä mestoille, jos ei junat kulje eli pitäisi joka tapauksessa hommata jonkin sortin menopeli. Ihan sinne asti ei viitsi fillaroida.

Joten miksipä ei samantien hoitaisi koko roskaa itse! XL-kokoinen pakettiauto on jo varattu ja siinä on sellainen hyvä puoli, että varauksen voi perua jos emme voikaan muuttaa. Arvioitu muuttopäivä on ensi maanantaina. Paku haetaan lauantaina, jos ostoprosessi saadaan tehtyä perjantaihin mennessä, kuten on Jamesin (The Lakimies) kanssa alustavasti sovittu. Uskon kun näen.

Ökyhotelli-Petershamin takana sijaitsee toinen majoituspaikka, Rose of York, jossa on niinikään komean kookas parkkipaikka.

Yorkin ruusu vaikutti tosin aika kuolleelta, kun sen parkkiksella ja pihalla kävin eilen nuuskimassa. Ilmeisesti se ei kuitenkaan ole mennyt konkurssiin tai muuten vain lopettanut toimintaansa – täytyy tarkistaa asia. Jos ei, niin siellä viettänemme viime hetket ennen noutajaa.

Hieman hirvittää itse roudata kamat autoon, koska olen pakannut osan laatikoista sillä silmällä, etten itse niitä kanna. On nimittäin eri asia kantaako niitä laatikoita 160-senttinen hukkapala vai raavaat muuttoihmiset, jotka oletettavasti ovat miehiä. Toki on tuo oma mies, mutta ei sitä voi yksin pistää kaikkea kantamaan. Olen jo asennoitunut muuttoon ikään kuin se olisi treeni. Voikin sitten jättää siltä päivältä kaikki muut treenit tekemättä.

Olisimme mielellämme hommanneet parkkiluvan muuttolastausta varten parille päivälle, mutta eihän sellainen onnistu näin lyhyellä varoitusajalla. Seitsemän päivää etukäteen olisi pitänyt varailla. Täkäläinen byrokratia on usein uskomattoman jähmeää ja hidasta. Noh, otetaan tarvittaessa parkkisakot. Se saattaa jopa tulla halvemmaksi kuin itse lupa.

On hieman omituinen olo, kun nyt vasta alan tajuta että käsillä on viimeiset hetket näillä huudeilla. Olo ei toistaiseksi ole haikea, mutta tiedän että se tunne tulee mahdollisesti myöhemmin kun mennyt muuttuu nostalgiaksi. Tällä hetkellä toivon vain, että saataisiin tämä muutto pian pois alta ja pääsisimme asettumaan uuteen kotiin.