Melkein vuosi elämää ilman pesukonetta

Vihdoin puolen vuoden suunnittelun ja ihmeellisen säätämisen jälkeen, meillä alkaa (jos alkaa) keittiöremontti maanantaina 5.6.

Kirjaan alkutilanteen ja tämänhetkiset tunnelmat voudakseni sitten joskus vuosien päästä kun remppa on alkanut ja loppunut huokailla, miten kaameaa se kaikki oli, mutta onneksi selvisin (jos selvisin) hengissä.

(Vähän samaan tapaan kuin kirjasin asunnonostoa ja muuttoa: oli nyt kiva kerrata, miten perseelleen kaikki meni, mutta lopulta kuitenkin selvisimme niistäkin draamoista)

Keittiöremppa on täällä iso projekti, koska keittiöön pitää dumpata niin paljon kaikkea aina pyykinpesukoneesta lähtien. Varmasti sinne pitäisi sijoittaa myös poreallas, traktori, puimuri, lypsykoneet, navetan eläimet, just name it ja sen paikka on keittiössä.

Olemme elelleet ilman pyykinpesukonetta kohta vuoden, niin ihan jännää kun vihdoin sellaisen saa. Olen rampannut pesulassa pyykillä (ja tänään taas menen, hohhoijaa). Sinne on suuntaansa vajaa kilsa. En hirveästi nauti pyykkien roudaamisesta eestaas. Kuiva pyykki menettelee, kun ei paina liikaa mutta märkänä takaisin roudaaminen on arsesta.

Kuivausrumpua en halua käyttää vaatteille, koska se pilaa ne eikä kaikkia rättejä voi edes sinne sulloa. Petivaatteet sun muut kyllä kuivaan rummussa, koska jokin raja on vedettävä jonnekin.

Kaikki tilatut keittiökoneet tulevat torstaina (apua!) eli pitää tunkea ne jonnekin muualle kuin keittiöön nököttämään siksi aikaa, että The Remontti alkaa. Keittiö kun menee täysremppaan eli kaikki kamat kammetaan sieltä helvettiin ja uudet (pyykinpesukone, astianpesukone, kaasuliesi, uuni, hana) tulevat tilalle.

Toisin sanoen pitää keittiönkaapeista ja tasoilta kaikki romut heivata jonnekin muualle. Minä olen vastuussa tilapäisjärjestelyjen organisoinnista, koska Georgea ei missään tapauksessa voi päästää tällaisia asioita järjestelemään: hän ei nimittäin organisoisi, ainoastaan dumppaisi kamat jonnekin ja sitten kaikki olisi koko ajan hukassa ja tiellä ja minulta pää repeäisi.

Kauhea stressi kyllä jo kaivertaa mieltä, vaikka koko rempsukka ei ole vielä edes alkanut. Kaksi viikkoa on arvioitu remonttiaika, mutta uskon kun/JOS näen. Pitää myös varautua kamaliin ylläreihin, joita voi esiintyä, kun koko roska puretaan. Minulla on ikävä epäilys, että jokin ylläri siellä lymyää ja nimenomaan boileri- ja putkistokaapissa.

Boilerin vaihtaminen (nykyinen on noin sata vuotta vanha) tuo oman lisädraamansa, sillä se tarkoittaa, että meiltä katkeaa lämpimät vedet jossain vaiheessa joksikin aikaa. Hirveästi ei kiinnostelisi jääkylmässä vedessä peseytyä, mutta siltä tuskin voin välttyä. 

 

Pesytymispisteeni rempan aikana?

Rempan alettua yritän pysytellä päivät hevonkuusessa ja meillä on suunnitelmissa mikäli mahdollista painua yhdessä jonnekin hevonperseeseen ainakin osaksi aikaa. Siis sitten, kun remppa on saatu alulle ja nähty potentiaaliset yllärit.

Pakataan fillarit ja poljetaan jonnekin toiseen kylään majailemaan, mikäli nyt mitään majapaikkaa saa mistään muutaman päivän varoitusajalla. 

Täälläkin voisi kylpeä...

Olen miettinyt monta päivää viitsinkö laittaa kuvan nykyisestä keittiöstämme. Osin siksi, että se on niin sekainen, koska en ole jaksanut sitä siivota eikä siihen muutenkaan ole panostettu ja romut on siellä, miten sattuu.

Mutta menköön nyt, kohtahan se (toivottavasti) katoaa!

Jääkaappi ei ole keittiössä, vaan makuuhuoneessa. Tuskin maltan odottaa, että pääsen siitäkin eroon, sillä sen öinen ääntely on alkanut ottaa aivoon. Kuvassa oikealla näkyvä vehje on pakastin.