Täällä en pyytele anteeksi

Menin eilen Seurasaaseen vahingossa. Lähdin aamukävelylle Meilahteen ja aikani Meikun Kallioilla keikuttuani ajauduin Seurasaaseen. Mietin ettei sunnuntai ole erakolle paras vierailupäivä, mutta koska olin sen verran aikaisin liikkeellä, ajattelin koittaa onneani. Ihmisiä oli, mutta ei riesaksi asti. Riesaksi niitä tuli vasta kun lähdin, joten ajoitus oli mitä mainioin. En ole käynyt Seuriksessa ainakaan viiteentoista vuoteen, mutta paikka on minulle erittäin tuttu ja rakas lapsuuden ajoilta. Ja kyllähän se edelleen tunnistettava oli, vaikka mielestäni sinne oli tullut lisää rakennuksia. Osa alueesta (jotkin pienet pihapiirit vain) oli jopa aidattu ja niihin olisi pitänyt olla lippu tai museokortti. Ei ollut, mutta kyllä siellä riitti pällisteltävää muutenkin. Onnistuin tuhraamaan tähän "aamulenkkiini" koko päivän. Onneksi ei tarvitse kello kädessä kulkea!  Karunan vanha kirkko: sisään joko lipulla tai museokortilla maksutta. Tämä vanha puhelinkoppi oli ennen Seurasaaren sill...

Vain yksi lounge oli auki ja sekin ihan hiljattain avautunut. Terveiset Helsingistä! Vanhentuneella passilla matkustaminen onnistui melko lailla ilman draamaa eikä saatu edes sakkoja. Mukana oli suurlähetystöstä saatu e-kirje, jossa puollettiin lennolle päästämistä. Se sujuikin aika jouhevasti. Suomen rajalla hieman syynättiin, mutta runsas hymyily ja vuolas pahoittelu auttoivat. Jonkin huomautuksen ehkä saimme, en tosin tiedä kirjattiinko sitä minnekään. Heathrow'n kenttää en ole ennen nähnyt niin hiljaisena. Kolmosterminaalista lähti vain viitisen lentoa eli tyhjää oli. Ihmeekseni lennolle jonotettaessa turvavälejä pidettiin oikein mallikkaasti. Varmaan johtui siitä, että iso osa oli suomalaisia matkustajia: minä kun olen tottunut britteihin, joista monille parin metrin turvaväli tarkoittaa noin kahta senttiä. Majapaikkaan saavuimme joskus puolenyön jälkeen. Viereinen Alepa on 24h auki, joten sieltä menimme vielä hakemaan prepaid-liittymiä. Niitä ei siellä tosin ollut, joten läh...