Täällä en pyytele anteeksi

Esittelen teille “karanteenimaisemani” eli missä aion tänäänkin käyttää “ulkonaliikkumiskorttini”. Kyseessä on siis Richmond Park . Toivottavasti siellä on tänään yhtä rauhallista kuin eilen. Nämä kuvat ovat siis eiliseltä, tänään ottaenen lisää kuvia, koska mitäpäs muutakaan sitä tekisi. Kenties otan mukaani kerta kaikkiaan Järsyn ( järjestelmäkamera ), jolla en ole vähään eli pitkään aikaan jaksanut kuvata. Täytyy toki tässä tovi odotella ennen ulkomaailmaan menemistä, sillä hörppäsin juuri viimeisen kupillisen aamukahvetta ( join nelisen kuppia ) ja vettäkin olen juonut, joten pissattaa jatkuvasti. Puiston kaikki vessat( kin ) suljettiin, mikä hieman rajoittaa siellä hengailua. Se lienee ideakin. Tosin nythän miehet tietysti kusevat pitkin puskia ja naiset ovat kusematta. Jaa että miksi noin radikaaleihin toimiin piti ryhtyä? Tässäpä kiva video Richmond Parkista viime sunnuntailta. Sen jälkeenhän puisto suljettiin autoilta kokonaan ja kaikki vielä auki olleet syöttölät

Uusi päivä, uudet säännöt. 1. Kaupassa voi käydä, mutta mielellään niin harvoin kuin mahdollista. 2. Ulkoilemassa ( yksin tai max. kaksin jonkun muun perheenjäsenen, joka asuu samassa taloudessa, kanssa ) saa käydä kerran päivässä. 3. Kaikki yli kahden hengen kokoontumiset on kielletty eli ei sosialisoimista kenenkään muun kuin saman katon alla asuvien kanssa. Selkeää ja itse olen periaatteessa näitä jo noudatellutkin jonkin aikaa. Monilla tuntuu olevan omituinen käsitys introverttiydestä – ikään kuin introvertti olisi synonyymi sohvaperunalle. No uutispläjäys: ei ole. Meitäkin on erilaisia. Itse olen aktiivinen introvertti, joka tykkää käydä monenlaisissa paikoissa ja kierrellä kaupoissa ja noin yleisesti hengailla ulkona. Mutta teen näitä keskenäni enkä tarvitse seurapiiriä mukaan menoihini. Ulkomaailmassa ja niissä monenlaisissa paikoissa on ihmisiä. Toisin sanoen näin korona-aikana se osa elämästä saa nyt jäädä pois. Minun kohdallani se on melko iso muutos. Tämä

Mietin, etten jauhaisi koronasta blogissani mutta muutin mieltäni. Korona kun nyt vain vaikuttaa elämään – halusi eli ei. Se vaikuttaa omiin tekemisiin ja menemisiin, vaikka täällä ei toistaiseksi ole ollut juuri mitään rajoitteita, suosituksia kylläkin ( esimerkiksi liikkumisen suhteen ). Vihdoinkin aletaan täälläkin reagoida järeämmin eli koulut suljetaan ( ovat tänään viimeistä päivää auki pois lukien poikkeustapaukset ). Meidän asuinkuntamme päätti lisäksi sulkea kirjastot, kuntosalit ja uimahallin eli menevät säppiin tänään. Tapahtumia on  peruttu jo aiemmin ja lisää perutaan. Olen itse jo useamman viikon rajoittanut omia menemisiäni ( kuten on täällä suositeltu ), koska en halua olla osa tätä ”virusketjua”. Olisin mahdollisesti oiva levittäjä, koska olen “terve” ja kenties oireeton pitkään eli ehtisin siten superlevittää virusta muihin ( tosin olen niin epäsosiaalinen, että en välttämättä saisi kovin suurta tuhoa aikaiseksi, mutta yksikin tartunta on tietenkin liikaa, jo

 Luova lauantai: laitos

Vuotuiset orkideafestarit Kew Gardensissa ovat saavuttaneet niin suuren suosion, että tänä vuonna olisi pitänyt erikseen varata Princess of Wales Conservatoryyn ( jossa orkideat ovat esillä ) aika, jolloin aikoo niitä käydä pällistelemässä. Minulle orkideafestarit on perinne, jossa olen rampannut jo vuosikausia. Se myös symboloi minulle kevään alkamista ja lupausta kesästä. Olin aikeissa tänä vuonna skipata koko roskan, koska en ole innostunut varaamaan mitään aikoja ja silti jonottamaan: paikalle nimittäin kehotetaan tulemaan viisitoista minuuttia etuajassa. Ei mitään järkeä, sori. Lisäksi Kew-korttini oli mennyt umpeen enkä ollut sitä jaksanut uusia, koska [insert miljoona syytä tähän]. Orikideoiden pällistelyn aikaraamittamisen takia en myöskään pidellyt kiirettä kortin uusimisen kanssa, koska oletin tosiaan perinteen nyt katkeavan. Vaan ei katkennut. Uusin jäsenyyteni ja ajattelin huvikseni käydä vaanimassa kasvihuoneella, josko pitelisi rauhallista. Olisin toki voinut