Kotiutumiskuuluminen
Mahtava tunne, kun olo alkaa olla tervehtynyt. Pääsin kai aika helpolla Koronani kanssa, vaikka toisaalta olin kyllä aika huonovointinen mutta ignorasin kaikki oireet. Mikä mainio tapa sairastaa: kuvitella olevansa ”terve”! Olen lenkkeillyt paljon tuossa lähikukkulalla, joka on nimeltään Walla Crag (vain 379 m), josta kaikki nämä kuvat ( eivät tosi samalta päivältä ). Sinne voi kulkea useita eri reittejä. Itse testailen nyt koronan takia aina samaa nousua, mutta alas tulen milloin mitäkin reittiä. Pidän lenkit maltillisen pituisina eli noin kymmenessä kilsassa. Vasta kun hengitysoireet ovat täysin poissa, siirryn korkeammille kukkuloille. Hengitysvaikeuksia esiintyy enää lähinnä jyrkissä nousuissa eli ensi viikolla lienen siinä kunnossa, että voi alkaa revitellä kunnolla. Muuten kotiutuminen on sujunut hyvin. Kämppä on vielä jokseenkin kaaos. Huomenna tulee patja ( hankkiuduimme edellisestä eroon ), niin pääsemme vihdoin nukkumaan sänkyyn ( joka on vielä osina ). Nyt olemme nukkune