Posts

Showing posts from July, 2018

Kuka heittää sut himaan tänä iltana?

Image
Kuka kertoo sulle, milloin on liian myöhäistä (Enköhän tiedä ihan itsekin)
Kuka kertoo sulle, ettei asiat ole niin hyvin (Varmaan huomaan sit itsekin)

Et voi vaan jatkaa noin luullen, ettei mikään ole vikana (Ai miksen?)
Kuka heittää sut himaan tänä iltana (Ilmeisesti et ainakaan sinä?)

Kuka nostaa sut ylös, kun kaadut (JOS kaadun, en välttis kaadu. Riippuu paljo otan)

Ketä kiinnostaa sun asias, kun soitat (Yleensä soittelen vaan kännissä, niin iha sama)
Kuka jaksaa kuunnella sun unelmias (Mitä unelmia?)
Kuka peittää korvansa, kun huudat (Varmaan kaikki)

Et voi vaan jatkaa noin luullen, ettei mikään ole vikana (Miten niin en, miksi jankutat?)
Kuka heittää sut himaan tänä iltana (No heitätkö? Vai määnkö taksilla)

Mikäs biisi?

Korkeanpaikankammon siedätystä

Image
Havaitsin, ettei kronologisen matkajutun vääntäminen innosta minua. Eivät ajatuksetkaan ole päässäni kronologisina, vaan pyörivät miten ja milloin sattuu.

Muutan siis mieleni enkä teekään mitään päiväkohtaista selontekoa patikkareissusta. Päivät noudattelivat kohtalaisen samaa kaavaa: herätys kukonlaulun aikaan, aamiainen, aamutoimet, kamat päälle/reppuun ja vuorille. Eipä siinä paljon muuta ehtinyt tekemään eikä ollut tarkoituskaan paitsi niinä muutamina “lepopäivinä”, joita oli pakko pitää, että kroppa (lähinnä jalkapohjat) ehtii palautua.

Vuorilla patikointi on nimittäin raskasta nimenomaan jalkapohjille, vaikka olisi kuinka hyvät bootsit ja sukat. Yleisesti ottaen nimenomaan laskeutuminen on rankempaa: maastosta riippuen kutsun laskeutumisia varvasmurskajaisiksi (polvetkin ovat usein koetuksella).


Patikointi vuorilla ei myöskään ole mitään leppoisaa kuljeskelua selkeillä poluilla. Se on joskus kiipeämistä kivikasojen yli, joskus nousemista irtokivikasassa jossa pitää olla varova…

Päivät 3 ja 4: Bowness-on-Windermere

Image
3. päivä, maanantai: Bowness-on-Windermere, Lake District

Ajoimme Derbystä Bownessiin, jätimme auton majoitusmestamme (The Angel Inn) parkkipaikalle ja häivyimme satamaan tarkoituksenamme veneillä järven toiselle puolelle ja heittää siellä rento noin 15 kilsan pituinen country walk.


Windermere on Englannin suurin järvi, mikä suomalaisen silmään ei ole järin suuri. Kaunis toki.




4. päivä, tiistai: Kentmere horseshoe

Vihdoin niille oikeille vuorille (vaikka joidenkin mielestä nämäkään eivät ole oikeita vuoria, mutta kutsun niitä vuoriksi kun täälläkin niin tehdään)! Vaikka lähdimme aikaisin liikkeelle, oli autopaikan saaminen hankalaa. Kirkonpiha, jonne saa auton jättää, on pieni ja jo heti aamusta täynnä. Löysimme sitten tienvarsipaikan muualta ja aloitimme reitin vain eri paikasta kuin alun perin piti.


Bownessista on Kentmereen vain muutamia maileja matkaa, mutta kuitenkin sen verran, ettei sinne viitsinyt kävellä, kun patikka jo itsessään oli parikymmentä kilsaa, mikä on melko paljon v…

Päivät 1 ja 2: Vessan "laatoitusta" ja kivuliaita pikkuvarpaita

Image
Pakolliset alkutiedot: Reissuun lähdettiin lauantaina 16.6.


Matkakumppani: aviomieheni, jonka pyrin pitämään blogini ulkopuolella eli mainitsen hänet vain tarvittaessa ja keskityn itseeni (minä minä minä). Arvostan läheisteni yksityisyyttä ja kirjoitukseni edustavat minun ajatuksiani, ei hänen tai kenenkään muunkaan.


Reissun suunnittelusta:

Kätevä tapa suunnitella yhdessä reissua on luoda esim. Google Driveen kansio, jonka jakaa matkakumppanin kanssa. Me jaoimme kartan, jonne molemmat lisäilivät itselle sopivina aikoina reittejä/kohteita jne.



1. päivä, lauantai: Lämmittelylenkki

heti aamusta vuokra-auto alle ja matkaan. Kävimme heittämässä parin tunnin lämmittelylenkin Cotswoldissa.


Oli koleaa ja tuulista, kenties reissun kylmin päivä. Tiistaina 19.6. sateli vettä, mutta sen jälkeen ei ole sateita näkynyt.


Lenkin jälkeen ajoimme Derbyyn, jonne majoituimme kahdeksi yöksi. Migreeni yllätti minut illalla ja säikähdin, että luvassa on taas loputon yrjöhedari, jota ei saa kuriin kuin pääty…

Keltaisen lohikäärmeen kauneusunet

Image
Olen reissnnut Lake Districtillä Cumbriassa, lähinnä patikoinut mutta siinä sivussa löytänyt kaikenlaista jännää. Muun muassa tämän komeasti ränsistyneen paperitehtaan. Se pelmahti eteeni  lepopäivän leppoisan country walkin lopussa ja kruunasi koko lenkin.


Siksi aloitan sillä, sitten palaan ensimmäiseen reissupäivään: kunnianhimoinen tavoitteeni on käydä patikkareissu läpi päivä päivältä. Kilsoja kertyi yhteensä noin 250 ja muun muassa Englannin korkein huippu, Scafell Pike, on nyt tehty. Mutta näistä lisää enemmän seuraavissa postauksissa.


Kyllä seinä tietää.


Niin, istuuko Adam Braseel syyttömänä vankilassa? Ainakin hyvin heppoisin perustein hänet tuomittiin: mikään fyysinen todistusaineisto ei linkitä häntä murhapaikkaan. Karua.


Paperitehtaan uusi elämä kaatopaikkana.


Punk elää, kauan eläköön punk.


Keltaisen lohikäärmeen kauneusunet