Posts

Showing posts from 2021

Kuuden miljoonan punnan kasa

Image
  Nyt kuulkaa ehta turistipostaus! Heinäkuussa Lontoon riemukaaren eli Marble Archin kupeeseen avautui 25 metriä korkea kasa, Marble Arch Mound. Kasa koostuu lähinnä rakennustelineistä, jotka on verhoiltu ruoholla sun muulla rehulla. Siitä piti tulla turistirysä, mutta… noh, ei tullut. Ennakkoon lippunsa (aikuiset £8) ostaneet valittivat, ettei kasa vastaa tietokoneella tehtyjä markkinointikuvia ja kokivat tulleensa petetyiksi. Rahat palautettiin ja ennakkoliput ostaneille tarjottiin ilmainen pääsy kasaan. Kasa oli hetken kiinni, sitten se avattiin uudelleen 9.8. Pääsymaksu poistettiin kokonaan: aluksi elokuun loppuun, mutta syyskuussa ilmaisuutta päätettiin jatkaa koko kasan olemassaolon ajaksi eli ensi vuoden alkuun. Tyyris rahareikä kasa siis puretaan näillä näkymin 9.1.2022. Pakkohan se oli tietysti itsekin mennä pällistelemään tuota hintavaa möykkyä, joka vaati projektista vastanneen apulaispuheenjohtajan eron. Varasin aikaslotin keskiviikolle kello 11:30 ja polkaisin matkaan. Sä

Muuta maalle!

Image
  Muuta maalle! Tarjolla komeahko maatila, josta ei tontti lopu kesken. Päärakennus kaivannee hieman (sisä- ja ulko)pintaremonttia ja mahdollisesti jotain muutakin, mutta kukapa ei haluaisi itse remonteerata tulevaa lukaaliaan omannäköisekseen! Tilavasta porstuasta päästään avaraan tupakeittiöön, jota somistaa ehta leivinuuni. Siinä kätevä henkilö valmistaa vaikkapa pettuleivän sammuttamaan orastavan nälkäkiukun. Pihamaan charmantisti villiintynyt heinä sopii leivänpäälliseksi. Talossa on kaksi makuuhuonetta, jotka molemmat on suihkutettu tuholaismyrkyllä, joten tupajumeja ei tarvitse pelätä. Myyjä vinkkaa, että niin sanottu sininen makuuhuone kannattaa maalata, koska siitä on tapetti hieman repeillyt. Kyllä rypyt otsassa siliävät, kun muuttaa maalle ja ryhtyy omavaraiseksi! Yhteydentot ja tarjoukset suoraan myyjälle eli Heinrich Forresterille --- Viikon 39 krapusanat ovat suihkuttaa , orastava, otsa . Lue lisää Susun blogista . Kaikki kuvat Suomesta viime reissulta. Tämä maatila on ol

Jalkavammaisen nenäneitsyys vaarassa

Image
Suomireissu alkaa olla sillä mallilla, että on loppudraaman aika. Draamaa ei tältä reissulta olekaan puuttunut - vähempikin olisi riittänyt. Passiasia on kuitenkin nyt kunnossa eli kotiin voi matkustaa voimassa olevalla asiakirjalla. Tosin settled-status on vanhassa passissa, joten pientä draamaa saattaa Lontoon päässä esiintyä. Siitä en kuitenkaan jaksa stressata, koska asia on melko mitätön. Enempi päänvaivaa tuottaa pakollisten covid-testien järjestäminen. Ei riitä, että testaa Suomen päässä, vaan kotipuolessa pitää tehdä ns. second day -test, josta pitää olla tiedossa referenssinumero ennen lentoa täytettävää locator-lomaketta varten. Luonnollisesti mitään testiä ei meillä ole, koska pelkkä lähteminen oli niin hankalaa vanhoine passeineen ettei siloin jaksanut ajatella tulemista. Täytynee tilata joku testi kotiin ja toivoa, että sen saapuminen ajoittuu jotenkin hyvin ja että se mahtuu postiluukusta.  Kroppakin alkaa lahota. Tai ehkä ei mitenkään pahasti, mutta otaksun että minua va

Mihin ovat oravat kadonneet?

Image
Menin eilen Seurasaaseen vahingossa. Lähdin aamukävelylle Meilahteen ja aikani Meikun Kallioilla keikuttuani ajauduin Seurasaaseen. Mietin ettei sunnuntai ole erakolle paras vierailupäivä, mutta koska olin sen verran aikaisin liikkeellä, ajattelin koittaa onneani. Ihmisiä oli, mutta ei riesaksi asti. Riesaksi niitä tuli vasta kun lähdin, joten ajoitus oli mitä mainioin. En ole käynyt Seuriksessa ainakaan viiteentoista vuoteen, mutta paikka on minulle erittäin tuttu ja rakas lapsuuden ajoilta. Ja kyllähän se edelleen tunnistettava oli, vaikka mielestäni sinne oli tullut lisää rakennuksia. Osa alueesta (jotkin pienet pihapiirit vain) oli jopa aidattu ja niihin olisi pitänyt olla lippu tai museokortti. Ei ollut, mutta kyllä siellä riitti pällisteltävää muutenkin. Onnistuin tuhraamaan tähän "aamulenkkiini" koko päivän. Onneksi ei tarvitse kello kädessä kulkea!  Karunan vanha kirkko: sisään joko lipulla tai museokortilla maksutta. Tämä vanha puhelinkoppi oli ennen Seurasaaren sill

Yöshoppailua Triplan Prismassa

Image
Vain yksi lounge oli auki ja sekin ihan hiljattain avautunut. Terveiset Helsingistä! Vanhentuneella passilla matkustaminen onnistui melko lailla ilman draamaa eikä saatu edes sakkoja. Mukana oli suurlähetystöstä saatu e-kirje, jossa puollettiin lennolle päästämistä. Se sujuikin aika jouhevasti. Suomen rajalla hieman syynättiin, mutta runsas hymyily ja vuolas pahoittelu auttoivat. Jonkin huomautuksen ehkä saimme, en tosin tiedä kirjattiinko sitä minnekään. Heathrow'n kenttää en ole ennen nähnyt niin hiljaisena. Kolmosterminaalista lähti vain viitisen lentoa eli tyhjää oli. Ihmeekseni lennolle jonotettaessa turvavälejä pidettiin oikein mallikkaasti. Varmaan johtui siitä, että iso osa oli suomalaisia matkustajia: minä kun olen tottunut britteihin, joista monille parin metrin turvaväli tarkoittaa noin kahta senttiä. Majapaikkaan saavuimme joskus puolenyön jälkeen. Viereinen Alepa on 24h auki, joten sieltä menimme vielä hakemaan prepaid-liittymiä. Niitä ei siellä tosin ollut, joten läh

Idän ihmeitä pällistelemässä

Image
  Emirates Air Line, cable cars Katsottiin tuossa keväällä Misfits -niminen sarja, joka on kuvattu ja esitetty vuosina 2009-2013. Ei siis mikään ihan uusi sarja, mutta bongasin sen sattumalta Netflixistä ja kiinnostuin. Miehen kanssa sitten katselimme sen. Emmepä silloin arvanneet, minkälaisen ”perhosefektin” se saisi aikaiseksi. Kiinnostuimme nimittäin nimenomaan sarjan kuvauspaikoista ( sarja itsesasäänkin oli tosi hauska, erityisesti pari ekaa kautta mutta kokonaisuutenakin ). Selvisi, että eräät kohdat on kuvattu aika liki meitä, Boston Manor Parkissa ( edellisen postauksen eka kuva on sieltä ). Teimme sinne kävelylenkin keväällä ja tutkailimme ”teeveestä tuttua” paikkaa, jonne nuorilla oli tapana haudata probation workerit , jotka he vahingossa murhasivat. Olen käynyt kyseisessä paikassa useita kertoja myöhemminkin Kertun kanssa, koska olen ihastunut siihen. Erityisesti kiehtoi kuitenkin sarjan pääkuvauspaikka, jonka selvitimme olevan Lontoon itäpuolella, Thamesmeadissa . Sinne o

Passidraama ja muuttohousut

Image
Kertun kanssa sillan alla maanantaina.   Matka- ja muuttohousut ovat taas jalassa, mutta molempien saralla pitelee hiljaista. Molempien kohdalla innostusta löytyy, mutta kaikenlaista ongelmaa esiintyy. Matkustaminen pitäisi saada ensin pois alta, niin voisi sitten rauhassa muuttaa. Matka kohdistuu tietysti Suomeen, jossa ei ole tullutkaan sattuneesta syystä pariin vuoteen käytyä. Kyllä olisi jo kiva nähdä esim.omia vanhempiakin. Kummipojan ristiäiset tuli ja meni, ei päästy jne. Myös passin voimassaoloaika on menossa, mutta täällä sitä näyttää olevan turha uusia. Nimittäin suurlähetystön palvelut ovat... eeh, mitä ovat. suurlähetystöllä saattaa olla ruuhkaisempaa Koronan ja Brexitinkin takia, mutta mitäpä tekee suurlähetystö. No rajoittaa vielä enemmän asiakaskäyntiaikoja. Lisäksi ajat on laitettu haettavaksi online-järjestelmään, jossa voi varata aikoja vain seuraavalle kuulle ja varauskin avautuu edellisen kuun puolivälin tienoilla. Asiasta ei tietenkään kerrota missään. Toisin sanoe

Munahaukan lentonäytös

Image
  Tässä se nyt on: piirakkaystävällinen Kerttu , varsinainen säihkyturpa. Olen ihan rakastunut ja polkenut Kerttua jo useamman kerran ja uskollisesti se kuljettelee minua, minne keksinkin mennä. Kertun kanssa Battersea Parkissa Pagodaa tutkimassa. The London Peace Pagoda Kerttu on dual sport eli kaksisuuntainen vehjes, joka sopii kaksisuuntaiselle ihmiselle, joka haluaa polkea skutassa ja asfaltilla ja minne nyt ajautuukaan. Kertun tangossa ns. jumppapallo-säädin (oikeasti tarkoitettu helpottamaan skutta-ajelua eli joustaa eikä täristä tankoa niin pajon, mutta täällä kaikki tiet ovat usein täynnä potholeja, joten...) ja kun sen laittaa päälle, muuttuu kulku kuin kumipallolla ratsastaisi. Aivan mahtavaa: perse ja ranteet kiittää! Se Kertusta, muihin asioihin. Munahaukka eli munis eli todennäköisesti ritarihaukka Nimittäin haukkaan, joka ei varmaankaan ole munahaukka mutta koska en runsaasta selvittelystä huolimatta osannut tehdä lajitunnistusta sataprosenttisesti, ristin sen munahaukaks