Maailmanlopun enteet


Pilvet ovat alkaneet kerääntyä, ne piilottavat pian taivaan näkyvistä. Ne kadottavat taivaan jättäen jäljelle vain mustaa, yön joka ei enää vaihdu päiväksi.

Rakas taivaan isä, annan minun ojentaa siipeni ja lentää vapauteen. En jaksa enää istua vankilassa, jonka rajat sinä olet piirtänyt. Lukea sanoja, joita en ymmärrä. Kitua elämässä, joka on minulle vieras.

Isä, olen surullinen ja vain sinä voit irrottaa kahleeni. Ei kai rakkauden kuulu kahlita, vaan vapauttaa? Sinä olet itse saatana, maailmanlopun messias! Sinä voit kahlita minut, mutta mieltäni et koskaan. Sillä se on jo kaukana, liihotteli ulos kryptan ikkunasta ja nyt se polttaa siltoja jäljessään.


Viikon 30 krapusanat: surullinen, musta isä. Lue lisää krapu-haasteesta SusuPetalin tai Caran blogista. Siellä myös linkit toisten osallistujien kirjoituksiin. kannattaa tutustua haasteeseen, se on ihana ja luovuuteen kutkuttava!

***

Tämä minun krapuni perustuu jälleen väljästi tositapahtumiin. Kuinka väljästi, sitä en kerro. Mutta kesällä kävin ystäväni kanssa Tuomiokirkon kryptassa.

Comments

  1. Väkevä rukous. Onneksi mieli pystyy lentämään kauas, vapauteen. Kahlita sitä ei todellakaan voi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Näin on, mielen valta on mahtava – sekä hyvässä että pahassa!

      Delete
  2. Wau mikä kuvamuokkaus & teksti! Dramaattisesta kravustasi tuli mieleen pimeä keskiaika ja jotkut kirkolle omistautuneet jesuiitat tai inkvisiittorit luostareissaan. Nimiä en muista, mutta joissain elokuvissa olen nähnyt ja myös kirjoista lukenut juuri tällaista pimeää ja uhkaavaa tunnelmaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! Ja hienoa kuulla, että tuli tuollaisia mieleen, sillä sellaisia liikuskeli omassakin mielessäni. Tuomiokirkon krypta on inspiroiva paikka, kannattaa käydä ellet jo ole!

      Me ystäväni kanssa päädyimme sinne tavallaan vahingossa: minun piti päästä vessaan (kryptassa on vessa) pesemään linnunpaskaa pois hameesta. :D

      Delete
  3. Hieman pelottava mutta hyvä krapu, ja tuo kuva!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, tykkään draamailusta ja horrorista ja hyvä, jos se välittyy :D

      Delete
  4. Onpa hurja ja jopa pelottavakin krapu. Kuvat sopivat todella hyvin krapuun! Wau!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! Kirjoitin kravun kuvien ympärille, koska annetut sanat sattuivat sopimaan niihin niin hyvin.

      Delete
  5. Huikea teksti ja ihanan synkät kuvat! Minä aina tykkään pienestä synkistelystä ja draamasta :) Vaikka ulospäin olenkin leppoisa ilopilleri, mutta julkisivu pettää :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Julkisivu voi joskus olla hyvinkin erilainen kuin sisus. <3 Itse tykkään dramaattisista käänteistä, mahtipontisuudesta, kauhusta ja synkkyydestä, melankoliasta jen. Mutta mieluummin kuvina kuin vallitsevana olotilana :D

      Delete
  6. Helou,

    olen laittanut kyselyä krapuilusta tuonne blogiini, muru. Vastaa, jos ehdit. Linkki on nimessäni.

    ReplyDelete
  7. Mitä vapaudella tarkoitetaan? Onko se pelkkä illuusio? En tiedä...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Vapauden kai kohdallaan määrittelee kukin itse. Mitään universaalia vapautta tuskin on olemassa, ei yhtä raamia johon se mahtuisi. Toisen vapaus on toisen vankila. Jos vapaus nähdään tunteena, se varsinkin on subjektiivinen kokemus.

      Delete
  8. Kiihkeä, vahva tunnelmainen rukous. Mielenvapaus on kuitenkin voimia antavaa, sitä ei pidättele mitkään voimat, eikä rajat.
    Huikea krapu kuvatehosteineen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! Vapaa mieli avaa ovia, joita syistä tai toisista kahittu ruumis ei saa auki.

      Delete

Post a Comment

Kivoihin kommentteihin vastaan, ikävät lähetän Helvettiin ja niihin vastaa jos jaksaa Saatana.