Krapu: Odottavalla on aikaa

By -

Odottavalla on aikaa

Kolme päivää kuulemma kestää. Kohta on poro irti. Vai oliko se piru. Ihan sama, lähtee ku muna kennosta. Mitenköhän pärjään siihen asti. Nipistän käsivartta, se alkaa punottaa mutta mustelmaa siihen tuskin tulee. Vaan tuleeko lautuma. Olenkohan kuollut. Olisi hyvä pitää poro tallissa. POROJA EI PIDETÄ TALLISSA. Ikinä. Ne juoksevat missä juoksevat. Joulupukin mielestä Petteri vois nenällään valon tuoda pimeään. Petterin mielestä Joulupukki valaiskoon itse pimeytensä. Petterillä on omakin pimeys valaistavana, vieläkö pitäisi muille lyhtynä toimia. Avaan ikkunan. En jaksa odottaa kolmea päivää. Vai joko ne päivät meni. Nytkö voi mennä Apteekkiin hakemaan lääkkeet. Hyppään, maalaan lumen punaiseksi.

 Krapu on palannut lomilta. Viikon 2 sanat ovat kolme, pärjätä, mustelma. Lisää krapuja ja ohjeet Susun blogissa.

Comments

  1. SusuPetal13 January 2021 at 10:24

    Ahdistava tarina, josta tuli mieleen, että viimeistään perjantaina on itse käytävä apteekissa.

    Toisinaan ajatukset poikkoilevat villin porolauman tavoin, ajatuksistaan ei vain saa kiinni, ei sitten millään.
    Ehkä parempi niin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Elegia15 January 2021 at 09:38

      Idea tähän tuli, kun meinasi omat lääkkeet jäädä saamatta. Onneksi tilanne ehdittiin pelastaa. Kyseessä oli oma moka, koska en ole jaksanut hoitaa asioita. Mutta siis tilanne on hallussa ja ajatuksetkin suunnilleen :D

      Delete
  2. riitta k13 January 2021 at 14:29

    Silkkaa kauhua Elegia! Porot ja pirut ja kaikki muutkin pimeyden ruhtinaat valloillaan, huh.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Elegia15 January 2021 at 14:46

      Joskus elämä voi olla kuin suoraan kauhuleffasta :D

      Delete
  3. Kirsti Kaija13 January 2021 at 17:11

    Vähän pelottava tarina. Ennen pohjoisessa uskottiin, että tukkijätkä muuttui kuollessaan poroksi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Elegia15 January 2021 at 14:47

      Mielenkiintoinen uskomus! Kaikenlaisiin kuolleiden henkiin uskottiin ennen herkemmin.

      Delete
  4. aimarii14 January 2021 at 11:12

    Vähänkös mietityttää, miten rajusti mielessä risteilevä levottomuus sekoittaa todellisuuden epätodelliseen. Ehkä lääkkeiden haku oli venähtänyt, että näin tuli käymään.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Elegia15 January 2021 at 14:49

      Mieli on ihmeellinen asia, se ei aina tottele vaikka joidenkin mielestä mielensä ja tunne-elämänsä voi valjastaa omaksi orjaksi.

      Delete
  5. AilaKaarina14 January 2021 at 11:21

    Vielä eilen olin ihan sanaton. Olen kyllä edelleenkin. Aimariin pohdinnat ovat kyllä lähellä omiani.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Elegia15 January 2021 at 14:50

      Raja toden ja epätoden välillä on häilyvä, jopa siinä määrin ettei sitä aina huomaa.

      Delete
  6. Cara14 January 2021 at 12:23

    Pirut ja porot sekaisin, huh. Rajua sielunmaisemaa. Toivottavasti apteekista sai apua...

    ReplyDelete

Post a Comment

Kivoihin kommentteihin vastaan, ikävät lähetän Helvettiin ja niihin vastaa jos jaksaa Saatana.