Maakuntamatkailua

 

Kolmen päivän kesä päättyi tänään ja on kieltämättä haikea olo. Hyödynsin nuo kolme päivää tekemällä pitkiä fillarilenkkejä eri ilmansuuntiin. Tiistai oli päivistä lämpimin, Lontoossa mitattiin himpan päälle 24 astetta. Itse vietin tuon päivän seikkailemalla ”maaseudulla”, toisin sanoen lähdin polkemaan Thamesin vartta länteen päin eli pois Lontoon ydinalueilta (asumme länsipuolella).

Suurin osa reitistä oli minulle tuttua ennestään, koska olen fillaroinut tuolla suunnalla ennenkin. Alla Sunbury Lock eli sulut. En muista olenko tästä ennen polkenut, koska viimeksi näillä suunnin taisin polkea isoja teitä pitkin.

 

Puista Itkupajut saavat lehtensä ensimmäisten joukossa ja maisema alkaa täyttyä hiljaksiin. Iso osa kevätkukista on jo kukkinut tai kukkii parhaillaan. Puista magnoliat ovat jo aloittaneet kukintansa, wisteriat ovat tulossa seuraavaksi, aah.

Pääkohteeni oli Walton-on-Thames, jonne olen  fillaroinut ennenkin. Nyt poljin tosiaan pääasiassa vain Thamesin rantatietä, joka on hitaampi polkea (suurilta osin kuoppainen sora- tai mutatie näissä kuvissa näkyviä lyhyitä poikkeuksia lukuun ottamatta) kuin varsinainen tie. Tarkoitus oli nauttia säästä ja maisemista ja niin teinkin.

Sillä kyllähän näissä silmä ja mieli lepää. Miten kaipaankin vesistöjä! Siis kunnon järviä ja merta, mutta täytyy tyytyä lampiin ja jokiin.

Ei hevosia!

Pubit sun muut ovat edelleen kiinni. Mahdollisesti parin viikon kuluttua saavat avata terassinsa.

Tarkoitus oli myös tutustua Waltonin keskustaan, mutta satuin olemaan niin vauhdin huumassa, että hurautin suoraan sillan yli toiselle puolelle jokea ja käännyin takaisin kotiinpäin. Mielelläni olisin jatkanut vielä eteenpäin, mutta halusin polkea Thamesin toista puolta takaisin. Se ei olisi onnistunut, jos olisin jatkanut matkaa, sillä Waltonin jälkeen ei ole siltoja näköpiirissä pitkiin aikoihin.

Thamesissa muutenkin on todella huonosti siltoja. Walton oli ensimmäinen Hampton Court Bridgen jälkeen. Näiden välissä kulkee kyllä lautta, mutta en jaksanut ottaa selvää sattuuko se edes kulkemaan näin Koronan aikana.

Sunbury-on-Thames

 

Sunbury-on-Thames sijaitsee tois puol jokkee. Suluistahan oli tuossa kuva aiemmin ja se on siis vastapäätä varsinaista Sunburyn kaupunkia. Sunbury on muuten supersöpö, sinne täytyy polkaista toistekin ja tutkia sitä perusteellisemmin! En nimittäin siellä ollut aiemmin käynyt.

Näissä maisemissa nautin eväitä. Olin tosiaan tällä kertaa viisas ja otin eväät plus vettä mukaan, sillä edeltävänä päivänä eli maanantaina en "jaksanut" ottaa mitään mukaan (en edes sitä vettä - mikähän älynväläys sekin oli!) ja tulin melko huonovointiseksi kesken fillaroinnin. Minulta loppui energiat täysin ja se muuten tapahtuu melko yhtäkkiä ilman kummempia etukäteisvaroituksia. Oireina on spagettijalat ja -kroppa eli kun kaikki "polttoaineet" on kerta kaikkiaan käytetty, tekisi mieli vain valua maahan. Koko keho alkaa yhtäkkiä painaa tonnin ja "valua".

Onneksi olin siinä vaiheessa vain muutaman kilsan päässä kotoota. Poikkesin kauppaan ostamaan vettä ja raahasin itseni kotiin.

Eväät nautittuani jatkoin matkaa.Yhden stopin vielä tein, koska halusin ihailla Garrickin temppeliä. 

Oli mukava päivä. Tänään lepuuttelen hanuria, sillä se on hieman arka näin raisun fillarikauden aloituksen jäljiltä. Sitä paitsi tänään varmaan kuolen tuonne ulos, kun on luvattu vain kuutisentoista astetta ja ehdin jo tottua yli parinkymmenen asteen säihin. Ensi viikolla kuolen vielä enemmän, sillä silloin asteet näillä näkymin romahtaa peräti alle kymmeneen, hyih.