Kylläpä hiertää
Näyttelen olevani elossa, vaikka osa minusta maatuu mullassa kaatuneen hautapaaden alla. Lehdet marssivat päälläni, ne ovat saaneet upeat värinsä minun aurastani joka on haalistunut harmaaksi.
Vittu mitä ruikutusta.
Miten olisi prinsessa ja herne -tarina?
Ongelma: Kenkä tuntuu ikävältä jalassa. Ihminen riisuu kengän ja ravistelee sitä varmistuakseen, ettei siellä ole hiekkaa. Kenkä takaisin jalkaan ja matka jatkuu – samoin epämukava tunne jalkapohjassa. Kenkä pois, sukka pois, armotonta pudistelua. Sukka jalkaan samalla tarkistaen, että sauma on oikeassa paikassa. Kenkä jalkaan. Hiertää edelleen! Mitäs helvettiä, taas tällainen päivä kun kaikki hiertää! Ihminen kaivaa kirveen käsilaukustaan ja hakkaa jalan irti. Ei hierrä enää.
Viikon 46 krapusanat ovat näytellä, ongelma ja marssia. Säännöt ja lisää krapuja pääset katsomaan Susun ja Caran blogeista!
Krapu perustuu tositapahtumiin. Minulla on viime aikoina ollut sellaisia päiviä, että kaikki todellakin hiertää. Se on vaikuttanut ajatuksiini ja päättäväisyyteeni eli tuloksena on ollut päättämättömyyttä ja sekavuutta: minulla oli kolme valmista krapua tämänkertaiseen haasteeseen, mutta hylkäsin ne kaikki. Yksi oli aneeminen ruikutus, toinen tositarina (kenkä oikeasti hiersi jalassa) ja kolmas huumoripläjäys, jota ehkä muutan ja kehitän jossain vaiheessa.
Kirvestä ei käsilaukussani ole, mutta kaikenlaisia muita jänniä löytöjä sieltä voi tehdä. Esimerkiksi eräänä päivänä löysin sieltä viinipullon – kyllä, ihan aidon viinipullon! On ilmeisesti lojunut siellä suomireissusta asti. Jäänyt sinne lentokoneesta: Kun en ollut jaksanut sitä juoda, niin olin työntänyt sen käsilaukkuuni.
Vittu mitä ruikutusta.
Miten olisi prinsessa ja herne -tarina?
Ongelma: Kenkä tuntuu ikävältä jalassa. Ihminen riisuu kengän ja ravistelee sitä varmistuakseen, ettei siellä ole hiekkaa. Kenkä takaisin jalkaan ja matka jatkuu – samoin epämukava tunne jalkapohjassa. Kenkä pois, sukka pois, armotonta pudistelua. Sukka jalkaan samalla tarkistaen, että sauma on oikeassa paikassa. Kenkä jalkaan. Hiertää edelleen! Mitäs helvettiä, taas tällainen päivä kun kaikki hiertää! Ihminen kaivaa kirveen käsilaukustaan ja hakkaa jalan irti. Ei hierrä enää.
***
Viikon 46 krapusanat ovat näytellä, ongelma ja marssia. Säännöt ja lisää krapuja pääset katsomaan Susun ja Caran blogeista!
Krapu perustuu tositapahtumiin. Minulla on viime aikoina ollut sellaisia päiviä, että kaikki todellakin hiertää. Se on vaikuttanut ajatuksiini ja päättäväisyyteeni eli tuloksena on ollut päättämättömyyttä ja sekavuutta: minulla oli kolme valmista krapua tämänkertaiseen haasteeseen, mutta hylkäsin ne kaikki. Yksi oli aneeminen ruikutus, toinen tositarina (kenkä oikeasti hiersi jalassa) ja kolmas huumoripläjäys, jota ehkä muutan ja kehitän jossain vaiheessa.
Kirvestä ei käsilaukussani ole, mutta kaikenlaisia muita jänniä löytöjä sieltä voi tehdä. Esimerkiksi eräänä päivänä löysin sieltä viinipullon – kyllä, ihan aidon viinipullon! On ilmeisesti lojunut siellä suomireissusta asti. Jäänyt sinne lentokoneesta: Kun en ollut jaksanut sitä juoda, niin olin työntänyt sen käsilaukkuuni.
Todellakin on joskus päiviä, jolloin kaikki hiertää. Harmi kun tulee ikää ja vaivoja niin noita päiviä on yhä enemmän, plääh.
ReplyDeleteMinulla hiertää lähinnä pään ja mielen kanssa, kroppa onneksi pelittää vielä suhteellisen hyvin. :D
DeleteJäin miettimään tuota viinipulloa. minun olkalaukkuuni ei mahdu kuin sellainen pikkupullo, mitä hotellihuoneiden jääkaapeissa on. Sinulla on iso käsilaukku :)
ReplyDeleteSe oli nimenomaan sellainen pikkupullo, joita lentokoneessa jaetaan. Joillakin lennoilla kaadetaan isosta pullosta, mutta useammin olen törmännyt noihin pikkupulloihin. :) Tosin täytyy tunnustaa, että käsilaukkuuni mahtuisi kyllä sellainen isokin viinipullo, mutta sen olemassaolon kyllä huomaisi eli ei pääsisi sinne unohtumaan :D
DeleteOi, mikä aarre löytyikään kassistasi, viiniä! Sellainen löytö voi saada hiertyväisen päivän paremmaksi.
ReplyDeleteTuttua kyllä tuo kraputekstien hiertäminen. Omassa päässä on myös toisinaan muutamakin juttu kehittymässä ja hylkään ne, koska ovat joko liian valittavia, liian tylsiä, liian vaikka mitä.
Taas olis kirveelle töitä...
Juu, ei hassumpi yllätys tuo viiniputeli laukussa. :D Minulla oli runsaudenpula tällä kertaa, mutta koska vanne hiersi päässä ja mieli oli hieman maassa, niin syntyi kaikenlaista omituista skeidaa, joita ei sellaisenaan viitsi minnekään työntää. Kirveellä olisi ehkä ennemminkin voinut poistaa pään…
DeleteTuo viinipullo on varmasti harvinaisen käsilaukkulöytö, josta olen kuullut.
ReplyDeleteOn aikoja, jolloin lähes kaikki vastustaa tai hiertää.
Jos tekstin tuottaminen takkusi, se ei näy ja kuvat ovat upeat :)
Haha, minulla on melko iso käsilaukku, joten sieltä voi löytyä kaikenlaista. Harvemmin kyllä viinipulloja :D
DeleteNyt on minulla tosiaan edelleen vaihe, kun on jatkuvasti jokseenkin epämukava olo. Noh, tällaiset kaudet pitää vain lusia.
Kiitokset ihanista sanoistasi!
Kyllä hiertää tosiaan, varsinkin nyt marraskuussa! Huikea kirjoitus, nautin varsinkin tuosta lopun kirveshuipennuksesta!! :) Kyllä sen verran pitää draamaa olla :) Minunkin pitäisi varmaan alkaa purkaa patoutumiani ja hiertymiäni vastaaviin kirjoituksiin lähiaikoina, voisi helpottaa kummasti! Ja mielelläni kyllä löytäisin myös yllättäviä viinipulloja laukustani :)
ReplyDeleteOmassa päänsisuksessani onkin draamaa ihan riittävästi, niin en sitä elämääni noin muuten kaipaa :D Tule ihmeessä kokeilemaan krapuilua – tämä on uskomattoman antavaa ja hauskaa. Oma aivotoimintani on virkistynyt krapuilun ansiosta haastesanojen kanssa pelehtiessä. Se taas vaikuttaa muuhunkin aivotoimintaan eli tuntuu, että nukuksissa olleet ideat ja luovuus ovat heränneet pitkästä horroksesta. <3
DeleteKrapussa on aina tasan sata sanaa ja siinä käytetään kolmea viikoittain annettavaa sanaa. Lue lisää Susun tai Caran blogista!
Hiertäminen ei kuulu eikä näy kravustasi! Hieno ja dramaattinen. Mutta täällä yksi sisko, jota myös on hiertänyt viime aikoina. Lähinnä tämä pimeä, ja sitten taas pimeä ja vielä kerran PIMEÄ!!!! Sanoinkohan riittävän selvästi :)
ReplyDeleteKiitos Riitta! Juu, melko pimeää on :D Itse en oikein tiedä haittaako tuo pimeys sinällään minua, koska tykkään hämärästä. Mutta en tykkää kylmästä enkä edes koleasta. Aivot menevät horrokseen. Mutta onneksi on jouluvalot, jotka tuovat loistetta pimeyteen! :D
DeleteEi oo kivaa, jos hiertää ja on maatumassa, siltikin hyvin kiinnostavaa tekstiä sulta lähtee. Ilman muuta hiertäjä kantsii tyrmätä pois, jos ei kirveellä niin ainakin kirjoittamalla ja kaivamalla käsilaukkua.
ReplyDeleteTiedän muuten erään, joka kuljetti käsilaukussaan jäniksen päätä. Taisi olla kallo, kun ei haissut.
Jäniksen pää käsilaukussa kuulostaa jo melko extremeltä. Mahtoikohan olla jokin taikakalu, hmm. :D Kiitos ihanista sanoistasi, piristää ja kannustaa! <3
DeleteMinäkin mietin, että onpas sulla iso käsilaukku. ;-D Mutta selvisikin täältä kommenteista, että kyse oli pienestä pullosta. Minä en muuten muista, milloin olen nähnyt sellaisen viimeksi lennolla. Taitaa riippua lentoyhtiöstä, tarjoavatko viinit lasiin kaadettuna vai pullossa? Mä ottaisin kyllä mieluummin pullon, koska se on (oletettavasti) isompi kuin lasillinen. :-D (T. nimim. ahne sika)
ReplyDeletePieni puteli tosiaan, mutta kyllä sinne laukkuun isokin mahtuisi. Että on se veska aika iso tai siis minun mielestäni ei tietenkään ole, vaan juuri sopivan kokoinen :D
DeleteItse lentelen nykyään lähinnä vain Suomeen ja takas ja aina BA:lla eli kokemukset muista lentoyhtiöistä alkavat kohdallani olla aika vanhoja. Mutta BA:n lennoillakin käytäntö vaihtelee eli joskus kaatavat isosta pullosta viinit, joskus taas jakavat pikkupulloja. Ja siis minun kohdalleni on osunut useammin nuo pikkupullot, joita minäkin preferoin, koska niissä tosiaan on enemmän: ei tarvitse olla koko ajan vinkumassa lisää (nimim. toinen ahne sika) :D
Lennämme muuten Suomeen aina bisnesluokassa, joka tietty noilla lyhyillä lennolla käsittää vain sen verholla eristetyn koneen etuosan. Mutta eipähän tule kukaan viereen istumaan ja saa ”ilmaista” viiniä ja ruokaa, ettei vahingossa kuole nälkään tai janoon, haha.
Myös Lufthansan lyhyiden matkojen bisnesluokat (esim. Helsinki–Frankfurt) ovat samanlaisia, että on vain se verho, ja viereinen paikka on tyhjä. Onko BA:llakin sama systeemi, että on käytävän kummallakin puolella on kolme istuinta, ja se keskimmäinen on tyhjä? Ilmainen viini ja ruoka on aina mukava asia. ;-D
DeleteJoo, verholla eristetään ja keskipaikka on aina "lukittu" eli voi vahingossakaan joutua istumaan kenenkään viereen. :D
DeleteBisneksessä matkustetaan Suomeen lähinnä laukkujen painorajoitusten takia: ei siis tarvitse niistä stressailla. Ilmainen viini ja muu on sitten vain plussaa tietenkin. :P