Kuolleiden siirtolapuutarhassa

Tulikin pitkä tauko, jonka aikana harteillani levännyt yleinen maailmantuska ja tyhjyyden paino olivat litistää alleen. Olen polkenut itseäni pakoon, mutta nyt on aika pysähtyä ja huomata, että selvisin. Jälleen kerran.

Pakkorauhoittumiseen vaikuttavat myös säät, jotka täällä dramaattisesti viilenivät perjantaina. En ole niistä iloinen, mutta otan tämän nyt pakkolevon kannalta. Olen nimittäin revitellyt kroppani kanssa äärirajoilla. Tosin rajat siirtyvät alati kauemmas ja minä niiden mukana.

Olen tehnyt pitkiä fillarilenkkejä muun muassa Lontoon turistialueille, Surreyn maaseudulle, Grand Union -kanaalin vartta seuraillen sinne sun tänne, Box Hillille joka oli eräänlainen kuntotesti (läpäisin!).

Mutta palataan viime maanantaihin, jolloin polkaisin Kensal Greenin hautausmaalle. En ole käynyt siellä vuosiin, joten päätin mennä sinne piknikille. Poljin sinne ”pitkällä kaavalla” eli kanaalinvartta, mutta siitä laittelen kuvat joku toinen kerta. Karttelin pitkään kanaaleja, koska niiden rannat ovat niin törkyisiä ja täynnä lasia. Nyt niitä on nähtävästi siivoiltu ja siellä uskaltaa taas ajella ilman kovin suurta pelkoa siitä, että kumi puhkeaa.

Tosin enemmän kyllä on huolettanut muun fillarin kunto, sillä ehjintä fillarissani on nimenomaan kumit. Koko ajan levähtää jotain muuta, esimerkiksi jarrut (mikä onkin jännä huomata jyrkässä alamäessä), vaihteet jne.

Repe (joo, se on fillarini nimi) on palvellut minua uskollisesti noin kymmenen vuotta, mutta alkaa nyt käydä vanhaksi. Jossain kohdin täytyy miettiä tuleeko lopulta halvemmaksi ostaa uusi pyörä kuin korjata jatkuvasti vanhaa. Repestä pitäisi uusia niin paljon eri osia, että on parempi päästää se eläkkeelle ja vaihtaa nuorempaan.

Uusi fillari tulee ensi viikolla, en vielä tarkemmin tiedä milloin. Se onkin sitten melko moderni vehje ja siinä on korkeampi keskitanko, joten pitää opetella pyöräily uudelleen. Hieman kauhistuttaa nimenomaan se keskitanko, mutta sen pitäisi olla mitoitettu niin, että fillarin väliin yltää hätätilanteessa juuri ja juuri seisomaan ilman että piirakka saa osumaa, if you know what I mean.

Sir William Casement, lisätietoja herrasta täällä.

Repen aion lahjoittaa kirkolle, joka ottaa vastaan käytettyjä pyöriä, huoltaa&korjaa ne ja pistää edullisesti jakoon vähävaraisille.

Hieman väsyttää... Jos tässä pienet päikkärit.

Jos nyt pari sanaa siitä hautausmaastakin. Koska Kensal Green on hieman syrjässä Lontoon ydinalueilta, se on ihanan rauhaisa. Tosin nyt kun ei turisteja täällä muutenkaan juuri ole, niin aika rauhaisaa on joka paikassa.Kensal Greenin hautausmaalla näin vain muutaman elävän ihmisen.

Hautuumaa on lisäksi todella vihreä ja vehmas, aivan ihastuttava paikka viettää kuuma kesäpäivä puiden ja mausoleumien varjoissa.

Alue on aika laaja ja käyskennellessä aika katoaa kuin huomaamatta, mieli siirtyy toiseen maailmaan. Ja sielu lepää.

Harmikseni osa hautausmaasta oli rempassa, esim. tuo alla olevassa kuvassa näkyvä rakennuskokonaisuus. Olisin halunnut nauttia siellä evääni, mutta piti mennä muualle niitä järsimään.

 Paistetta tarjosi auringon lisäksi kuu.

Jännää blogata pitkästä aikaa. Jospa tästä taas aktivoituisin blogimaailmassa. Kirjablogia olen harvakseltaan päivittänyt, mutta sitäkin aika laiskasti. Muiden blogeissa olen vieraillut sitäkin laiskemmin, mutta nyt on taas uutta intoa siihenkin.

Mukavaa sunnuntaita!

Comments

  1. Erikoisen ja mielenkiintoisen näköinen hautausmaa! Nää Suomen luutarhat on paljon ykstoikkoisempia. Kyllä näissäkin mieli rauhoittuu :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Rakastan täkäläisiä hautausmaita, ovat niin taiteellisia ja näyttäviä. Suomalaiset eli ev.lut.hautausmaat ovat tyyliltään erilaisia, mutta kauniita ja levollisia nekin. <3

      Delete
  2. Onpa kaunis ja rehevä hautausmaa, hieno retkeilykohde. Ja hyvä että vanha pyöräsi saa jatkoaikaa, kun saat uuden pyörän. Palvelkoon uusi pyörä sinua hyvin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. En ole tainnut käydä tuolla Kensal Greenin hautausmaalla koskaan kesällä, joten oli mahtava nähdä se noin raikkaana. Uutta fillaria edelleen odottelen. Toivottavasti menee loppuviikolle, niin säät ehtii lämmetä. Ei olisi kiva noutaa sitä kaatosateessa :D

      Delete
  3. Piirakka ottaa osumaa. :-D Toivottavasti kumminkaan ei, koska sen verran on kokemusta moisesta, että ei ole kiva tunne, ei.

    Onpahan mahtava hautausmaa! Mutta tuo makaava tyyppi on jotenkin karmaiseva. Melkein piti lähteä juoksemaan karkuun tästä läppäriltä. :-D

    Ja ihanaa, että olet taas takaisin blogistaniassa. <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, todellakin toivon että se fillarin keskitanko on oikeasti sen verran matala tai muotoiltu hieman laskevasti, ettei tule piirakan kanssa ongelmia. Minähän en ole sitä pyörää edes nähnyt, ainoastaan päässyt kokeilemaan sellaista runkoa, joka on suunnilleen samanlainen. Siksi hirvittääkin, että entä jos se tanko kuitenkin on liian korkea. Sitten tulee kyllä iso itku. Kääk.

      Haha, just sopivan makaaberi hautuumaa minun makuuni. :D

      Delete
  4. Mää ehkä voisin haluta tollasen mausoleumin ittelleni ku musta aika jättää!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mä voisin muuttaa sellaiseen jo nyt, osa on aika isoja - ainakin kesämökiksi sopivia :D

      Delete
  5. Ihastuttava paikka! Tuolla viihtyisi tunnin jos toisenkin kuvaamassa.

    Uskollisesti Repe on sinua palvellut. Toivottavasti piirakkasi pysyy kunnossa uuden keskitangon kanssa. Joko olet miettinyt uudelle fillarille nimeä, vai pitääkö se ensin nähdä ja tutustua siihen?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuolla saisi kyllä vaikka koko päivän kulumaan, niin paljon katseltavaa ja alue itsessään on melko laaja! <3

      Piirakan puolesta pelkään, mutta ei auta kuin odotella. Nimeäminen voi tapahtua vasta, kun näkee ja kokee uuden perheenjäsenen :D Mutta jos se on yhtään sellainen, mitä pääsin liikkeessä kokeilemaan, niin kenties on nimi jo valmiina.

      Delete
  6. Vaikuttavia kuvia erilaisesta hautausmaasta.
    Onneksi Repe saa jatkaa palvelusta jonkun toisen ilona.
    Toivotaan uuden fillarisi olevan piirakkaystävällinen.
    Varmaan kerrot sitten :D
    Ihania kesäpäiviä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kensal Greenin hautausmaa on todella vaikuttava itsessään, joten helppo kuvata siellä. Se on myös sen verran iso, että jokaisella kerralla varmasti löytää jotain uutta. Muun muassa Freddie Mercury on haudattu sinne, mutta en ole vieläkään löytänyt hänen hautaansa (en tosin ole aktiivisesti etsinytkään) :D

      Kovasti jännittäen odottelen edelleen uutta fillariani. Vielä ei ole tullut viestiä, että on valmis.

      Ihanaista kesää ja juhannusta sinullekin!

      Delete
  7. Aivan mahtavia vanhoja hautamuistomerkkejä, kyllä tuolla piknikki kelpaisi! Voi, Repe pääsee vanhuuden lepoon, toivottavasti uusi isäntä/ emäntä pitää siitä hyvää huolta. Aurinkoista juhannusta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Lämmöllä muistelen tuota päivää: silloin olikin mukavan lämmintä. Nyt on turhan koleaa minulle, mutta onneksi parempia ilmoja on luvattu huomisesta alkaen.

      Aurinkoista juhannusta sinullekin!

      Delete

Post a Comment

Kivoihin kommentteihin vastaan, ikävät lähetän Helvettiin ja niihin vastaa jos jaksaa Saatana.