Ihmisiä paossa


Joulu tulla jolkottaa, minua ei kiinnosta. Ihanaa, kun voi ignorata joulun siinä missä muutkin ei-pakolliset asiat. En ole jouluvihaaja, ei vain kiinnosta. Kirjablogissani on muuten kuvia jouluisesta Lontoosta. Kannattaa katsoa, koska en aio niitä samoja kuvia tänne lätkiä. Jotain muita kyllä ajattelin, kunhan saan aikaiseksi.

Joulu on täällä sellaista aikaa, että kauppakeskuksista ja oikeastaan kaikista kaupoista kannattaa erityisesti viikonloppuisin pysytellä poissa. Arkenakin on ruuhkaa, mutta viikonloppuina homma räjähtää käsiin.

Mutta minä se tiedän, missä ei ole juuri ihmisiä. Thamesin hiljaisemmat rannat läntisessä Lontoossa, ne alueet joissa ei ole juuri asutusta saati rakennuksia.


Jos siellä kulkee erityisesti nousuveden aikaan, saa olla melko rauhassa sillä Thames kyläilee silloin ihmisten alueilla. Se vierailee terassilla ajaen potentiaaliset juopottelijat ja syöpöttelijät muualle.


Se katkaisee tien autoilta, joskus ihmisiltäkin jos oikein hurjaksi heittäytyy. Minä toki tiedän kiertotiet.


Thamesin vuorovetisyys tekee joesta kiinnostavan ja alati maisemaltaan muuttuvan. Toivon, etten ikinä kyllästy siihen. Toistaiseksi en ole, vaan vaikka näky on minulle jo melko arkinen, jaksan silti siitä innostua. 


Hyvää yötä veneet, minne ikinä olette matkalla. Eli ette minnekään.


 Kaikki kuvat ovat viime viikolta.

Comments

  1. Kauniit kuvat, varmasti mieliinpainuvaa nähdä noita maisemia livenä. En pääse joulua pakoon, mutta vietän sitä mahd. vähin ponnistuksin ja ilman stressiä. Meillä on täysin lumetonta Helsingissä myös, mutta jouluvalot tuovat piristystä pimeyteen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. On kyllä, rakastan katsella veden liikehdintää. Voin seistä vaikka kuinka kauan toljottamassa nousuvettä. Laskuvesi ei ole niin kiinnostava :D

      Lumeton(kin) Helsinki on kaunis, kuten kuvasi osoittavat. Siihen vielä kirkas sää, niin voi että! <3

      Olen iloinen, ettei minun tarvitse viettää joulua mitenkään. Se on päivä muiden joukossa. :)

      Delete
  2. On tuo joen vuorovetisyys niin ihmeellinen asia, kun ei sellaiseen ole tottunut. Todella kauniita kuvia ja uskon, ettet todellakaan kyllästy seuraamaan maisemaa, joka ei koskaan ole sama.

    Joulu todellakin tulee, mutta onneksi Helsinki on loppujen lopuksi niin pieni paikka, että täällä tungokset ovat aika siedettäviä. Mietin asiaa juuri eilen, kun tuon R:n kanssa käytiin Tuomaan markkinoilla. Oli kyllä niin väljää torilla ja kaduilla. Ja kun itsellä ei ole koskaan kiire minnekään, niin ruuhkat eivät haittaa. Antaa muiden juosta ja tuskastua, ja itse nauttii verkkaisuudesta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minullekin tuli aikoinaan yllätyksenä, miten suurta tuo vaihtelu voi olla. Nähdessäni ensimmäistä kertaa Thamesin vyöryvän ulos uomastaan olin aivan äimänkäkenä. Nykyään siihen on tosiaan tottunut, mutta silti se jaksaa riemastuttaa.

      Helsingissä tosiaan on populaa hieman vähemmän, niin ruuhkatkin on siedettävämpiä. Täällä on ihan kaameita tungoksia ja ryysiksiä ja vaikka minullakaan harvemmin minnekään on kiire, niin ärsyttää silti. Oman mielenrauhani takia välttelen tiettyjä paikkoja tiettyihin kellonaikoihin.

      En muuten ole tainnut koskaan käydä Tuomaan markkinoilla, mutta olen joskus joulunalusaikana käynyt Kiseleffin talossa. Piti oikein googlettaa kys. murju ja voi kamaluus mitä ovat sille tehneet. Ennen siellä oli käsityöläisbasaari, mutta nykyään se on nähtävästi muuttunut melkoisesti. Onpa siitä aikaa, kun olen siellä viimeksi käynyt!

      Delete
    2. Joo, Kiseleff on ollut ja menetetty :(

      Delete

Post a Comment

Kiitos paljon kommentistasi! Pyrin vastaamaan kaikkiin kommentteihin, vaikka joskus vastaaminen voi hieman kestää.