Miljoonat kasvot
Voit leikata kuvani lehdestä. Vaikka koko elämäni. Tässä juon shampanjaa, tässä on Alexander Suuri Rakkauteni.
Viimeistä kuvaa en näytä, sillä siinä kuoreni on hajonnut. Naamion takana asuvan ihmisen ei koskaan pitänyt tulla nähdyksi. Hän oli se, jota suojelin. Suojelin niin kovasti, että kadotin hänet. Ääriviivani ovat venyneet enkä tiedä olenko kivi, sakset vai paperi. Kuka tulee tänään ulos? Hello, oletko se sinä Britney Spears? Vai sekoitanko sinut Whitney Houstoniin? Tuijotan viiltojälkiä ranteissani. Kuka ne on tehnyt? Säikähdän, yritän nousta juostakseni karkuun, mutta mikään minussa ei liiku. Lepositeet kuiskivat hyvää yötä.
HYVÄÄ YÖTÄ huudan ja liu’un pois. Toivottavasti lopullisesti.
Viikon 49 krapusanat ovat sekoittaa, lehti ja leikata. Säännöt ja lisää krapuja pääset katsomaan Susun ja Caran blogeista.
Viimeistä kuvaa en näytä, sillä siinä kuoreni on hajonnut. Naamion takana asuvan ihmisen ei koskaan pitänyt tulla nähdyksi. Hän oli se, jota suojelin. Suojelin niin kovasti, että kadotin hänet. Ääriviivani ovat venyneet enkä tiedä olenko kivi, sakset vai paperi. Kuka tulee tänään ulos? Hello, oletko se sinä Britney Spears? Vai sekoitanko sinut Whitney Houstoniin? Tuijotan viiltojälkiä ranteissani. Kuka ne on tehnyt? Säikähdän, yritän nousta juostakseni karkuun, mutta mikään minussa ei liiku. Lepositeet kuiskivat hyvää yötä.
HYVÄÄ YÖTÄ huudan ja liu’un pois. Toivottavasti lopullisesti.
Viikon 49 krapusanat ovat sekoittaa, lehti ja leikata. Säännöt ja lisää krapuja pääset katsomaan Susun ja Caran blogeista.
Koskettava tarina ja loppu varsinkin
ReplyDeleteKiitos, Cara!
DeleteOlla näkyville kaikille kaiken aikaa on rankkaa. Etenkin, jos on rakentanut huolella, kauneudella ja korrektilla julksivulla elämälleen suojan.
ReplyDeleteNaamion takana on tyhjyys.
Hyytävä kohtalo.
Jep, minun pääni ei kestäisi jatkuvaa esilläoloa enkä edes haluaisi sellaista. Joskus ihmettelen, miten avoimesti ihmiset kertovat esim. Twitterissä (joka on mielestäni melkoisen arvaamaton tontti avautumisisille) asioistaan – usein omalla nimellä ja naamalla. Toisaalta eipä kai nobodyjen asiat ketään kiinnosta, mutta itse en silti moiseen pystyisi enkä toisaalta koe tarvettakaan.
DeletePiti kyllä sulatella, sen verran rajua tekstiä. Naamion takana on toinen todellisuus, joka liian usein on surullinen ja tuhoava .
ReplyDeleteJulkisuus on mielestäni nykyään rajumpaa kuin ennen, koska kanavia on niin paljon. Ei edes varsinaisesti tarvitse tehdä mitään kummoista tullakseen näkyväksi ainakin jossain piirissä. Minusta on myös mielenkiintoista, että niin moni haluaa huomiota ja näkyvyyttä itselleen vailla varsinaista missiota. Riittää, että vain on ja laukoo kuvia itsestään ja ehkä joskus mielipiteitä. Tai ehkä se missio onkin siinä: tehdä rahaa itsellään. Vaatii kyllä kovaa päätä, hyvän suodattimen ja valtavan itsetunnon, ettei hajoa.
Deletetässä olikin vähän erilainen tarina kuin YLE ykkösen Kuusi kuvaa tarinoissa, joita kuuntelen radiosta oikein mielelläni. krapusi teki vaikutuksen, olet taitava kirjoittaja!
ReplyDeleteEnpä olekaan moisesta ohjelmasta kuullut, tosin en lainkaan seuraa Suomen ohjelmatarjontaa joten ei ole ihme se. :)
DeleteKiitos ihanista sanoistasi <3
Me ihmiset tarvitsemme palvottavia - jumalia, tubettajia, huonoja laulajia...kaikki käy kun vaan saa kuulua jengiin, yhdessä velloa ja tuntea kuuluvansa...mihin tahansa joukkoon. Outoja aikoja eletään...
ReplyDeleteHalutaan myös olla esillä ja nythän se on helposti mahdollista: sen kun lämäsee kuvansa pitkin nettiä. Tämä on ehkä pitkälti sukupolvikysymyksin: nykynuoret ovat tottuneet jakamaan itseään ja asioitaan myös netissä. Sitä ei koeta mitenkään hämäräperäisenä niin kuin vielä silloin, kun netti teki tuloaan ja sen käyttäjien käskettiin hankkia elämä :D
Delete