Selkä meni rikki
Viime sunnuntaina heräsin selkä jäykkänä, suorastaan kipeänä. Ajattelin nukkuneeni mutkalla ja selkä rauhoittuisi päivän mittaan. Ei rauhoittunut, se on edelleen kipeä. Mainittakoon, että minulla ei ikinä aiemmin ole ollut mitään ongelmia selän kanssa.
Tai no, kerran useita vuosia sitten imuroin niin raivokkaasti, että ilmeisesti venäytin selkäni. Silloin selkä oli todella kipeä pari päivää, mutta sitten se vain parani.
Tälle kivulle en nyt löydä mitään syytä enkä varsinaista laukaisijaa. Kipua ei ole koko ajan, erityisesti liikkuminen tekee hyvää: silloin ei tunnu missään mitään ja voi unohtaa koko selän olemassaolon.
Sen sijaan istuminen on hankalaa, ja jos kauan istuu, niin selkä tuntuu jäykältä noustessa. Kipu ei tunnu koko ajan ja joka asennossa, joten tämän kanssa voi elää. Muutamana yönä olen ottanut särkylääkkeen, että saisin nukuttua. Selkä ei myöskään valita, vaikka roudaisi kaupasta repussa kuinka painavan satsin kamaa (joo, kokeilin koska kun siellä kaupassa käy, niin täytyy ostaa kunnon satsi ettei tarvitse siellä rampata alvariinsa).
Googlettelin selkävaivoja ja löysin kaikenlaista jännää. Jopa niin jänniä diagnooseja, että oli pakko lopettaa asian tutkiminen, koska alkoi lähteä mielikuvitus laukalle. Nyt ei ole hyvä aika juoksuttaa mielikuvitusta, koska lekuriin ei tässä pandemiatilanteessa ole mitään asiaa: sinne saa ajan varmaan vain, jos on jo kuollut tai Boris Johnson. Joten huomio: en kaipaa mitään pelottelukommentteja tähän!
Ei auta kuin odotella parempia aikoja ja liikkua niin paljon kuin mahdollista. Täällähän saa peräti kerran päivässä ulkoilla. Michael Gove (konservatiivipoliitikko) on sitä mieltä, että tunti päivässä riittää, jos kävelee ja puoli tuntia jos fillaroi tai juoksee. Kuule Maikkeli, haista paska.
Minä en ulkoile kello kädessä, ei edes ole kelloa. Ulkoilen paikoissa, joissa ei ole ihmisiä ja jos on, niin pakenen pusikkoon tai minne tahansa. Olen todella tarkka hajurakojen pitämisessä, koska haluan että tästä viruksesta joskus päästään ja mitä nopeammin, sen parempi. Teen oman osuuteni enkä ramppaa ulkomaailmassa kuin sen yhden kerran, vaikka periaatteessa voisin rampata kuinka paljon tahansa, koska asiaa on mahdotonta valvoa.
Mutta sen kerran, kun pääsen ulos kirmaamaan (täällä muuten pitelee yli kahdenkymmenen asteen lämpötiloja ja aurinko paistaa), niin otan siitä kaiken ilon irti. On melkoinen ihme, jos siellä pusikossa yksin hengaillessani saan koronan ja onnistun levittämään sitä.
Hyvää pääsiäistä! Tänne on luvattu aurinkoista säätä ja 23-25 asteen lämpötiloja sunnuntaille asti. Hieman huolettaa alkavatko itsekkäät mulkerot taas parveilla ja siten pitkittää tätä tilannetta ja mahdollisesti saavat aikaan sen, että ulkona liikkuminen kielletään kokonaan. Sitten hajoaa varmaan selän lisäksi pää.
Kuvat ovat lenkeiltäni. Minusta on ihana suunnitella erilaisia lenkkireittejä, koska en jaksa aina samaa. Ja jos ei ole suunnitelmaa, niin lenkkeily muuttuu helposti epämääräiseksi pyörimiseksi. Selkä kestää muuten myös juoksua: olen alkanut taas tehdä intervalleja. Tosin eilen laitoin väärät lenkkarit ja nyt on kantapäässä iso rakko.
Onpa harmillista että sait selkäkivun vaivaksesi! Mutta useimmiten selkäkipu ei ole vakavaa, se on kuin flunssa, jonka luonto itse korjaa ajallaan. Tämä ja paljon muuta hyvää tietoa on suomalaisessa kirjassa Selkäkipu ja mielen voima, jota luin syksyllä. Siinä kerrottiin siitä, että usein ihmisillä vain liittyy selkäkipuun katastrofiajattelua. Totta kai joillain on oikeasti vakavia selkävaivoja, mutta he ovat vähemmistö.
ReplyDeleteMitä itseeni tulee, silloin kun mulla on ollut esim. iskias, onneksi harvoin, ne ovat olleet tilanteita, joissa mun henkinen kestokyky on ollut koetuksella. Ja nyt kun on tämä korona-aika, en ole tunnetasolla ottanut tätä kovin raskaasti (paitsi aina joskus!), mutta siitä asti kun poikkeustila alkoi, mulla on ollut kaikki mahdolliset fyysiset stressioireet: ärtyvä suoli, niskajumitus ja välillä pientä selkäkipua. Ne ovat selvästi reagointia tähän tilanteeseen. Joten paranevat varmaankin sitten kun tilanne muuttuu...
Juu, tuo on totta että harvemmin selkäkivun taustalla on mitään dramaattista sairautta, mutta itse näin dramaattisena persoonana ja ajoittain lievään hypokondriaan taipuvaisena tietysti takerruin niihin :D Tunnistan itsessäni siis tosiaan tuon mainitsemasi katastrofiajattelun ja on tärkeää, ettei se lähde laukalle. Nyt alkaa jo mieli olla rauhallinen ja näihin kipuihin tottua. Ovat hieman hellittäneet, jee.
DeleteIskiaan oireet eivät minuun sopineet. Luin siitäkin, varmasti viheliäinen vaiva – onneksi ei nyt siis sinulla pahana! Minulla harvemmin on mitään fyysistä kolotusta eikä tällaista selkäkipua koskaan, joten olen ihan uuden "kokemuksen" edessä.
I feel you tuon selän kanssa, you know!
ReplyDeleteVai tunti ulkoilua päivässä. No, sitähän on mahdotonta valvoa. Suunnilleen saman verran minäkin käyskentelen päivittäin, vaikka toistaiseksi täällä ei ole tuollaista rajoitusta kuin teillä.
Passelit kelit teille tulossa pääsiäiseksi. Täytyy todellakin toivoa, ettei porukka intoudu parveilemaan paljon, jotta ei tulisi enemmän rajoituksia. Tänne on luvattu poutaa täksi ja huomiseksi päiväksi, sitten alkavat sateet, mitkä hyvin karsivat tuota parveilun määrää.
Kyllä nuo sarvipäät noissa kuvissasi ovat niin lutuisia! Siinä vaan köllöttävät rauhassa.
Leppoisia päiviä ja kiinnostavia kävelyreittejä!
Joo, tässä saan vähän osviittaa mitä selkäkipu voi olla. Aika perseestä on.
DeleteTunti ulkoilua on tosiaan ainakin toistaiseksi suositus, ei siis kai mikään pakkoraja. Minun lenkkini ei ole tunnissa ole, vaan nyt pyrin ulkoilemaan vähintään kahden tunnin lenkkejä. Pidempiä en pysty pissaamatta: siksi harkitsenkin pusikkopissaamisen lisäämistä repertuaariini.
Eilen asteet lähentelivät hellerajaa ja lähdin lenkille “puolikuivana” ja takaisin tulin “kuivana”: näin lämpimällä kun lenkkeilee, niin hikoilee nesteet ulos ja pystyy periaatteessa olla kauemmin ulkona ilman pissahätää. Vaarana tietty on paha kuivahtaminen, joista minulla voi seurata myöhemmin nesteen imeytymishäiriöitä eli ei kovin viisasta.
Nuo peurat ovat kyllä silmänilo! Eivät juuri piittaa ihmisistä, kunhan ei ihan liki mene eikä pidäkään mennä. Puisto on nyt ihanan hiljainen, kun sieltä autoilu ja fillarointi kielletty.
Voihan rähmä tota selkäkipua. Itselläni on ongelmia silloin tällöin SI-nivelen kanssa (fysioterapeutti diagnosoi vaivan viime kesänä), ja istuminen on selälleni ihan myrkkyä, varsinkin upottavalla sohvalla. Mitä aktiivisempi olen, sitä parempi. Sama juttu polvien kanssa, että istuminen on pahaksi. Ei ole tehty meikäläistä istumaan. :-D Toivottavasti kipusi helpottaa pian, koska selkäkipu on kyllä niin paskamainen juttu.
ReplyDeleteMulla on pyörälenkkien kanssa sama juttu, että mieluusti suunnittelisin reitin etukäteen, ettei tarttisi ajella umpikujiin tms. ja että tietäisi lenkin pituudenkin suunnilleen etukäteen. Mutta suunnittelussa on sellainen ongelma, että pitäisi välillä pysähtyä katsomaan karttaa kännykästä, ja sehän taas tuntuu hirveän vaivalloiselta. On siis ollut pakko tehdä jonkinlaista kompromissia ja ajella enempi spontaanisti.
Ihania kuvia! <3 Mitä mahtavat olla nuo sarvipäät kuvissasi? Anteeksi huono eläintietämykseni. :-) Mukavia pääsiäispyhiä!
Minun piti googlettaa nup SI-nivelet, oli ihan uutta tietoa minulle. Ei kuulosta kovin kivalta vaivalta sekään. Kipu on aika lailla kadonnut nyt, ainoastaan joissakin asennoissa tai venytyksissä ”vihlaisee”, mutta ankara liikkuminen todellakin helpottaa heti. Omituista! Ei ole minuakaan luotu olemaan paikallani. :D
DeleteVoi että, tuli mieleeni fillarilenkit Suomessa kun puhelinluettelon kanssa pistin menemään. Myöhemmin revin niistä karttasivut irti, ettei tarvinnut koko opusta roudata. :D Minäkin suunnittelen summittaisesti fillarilenkit, mutta annan tilaa sooloiulle. Tosin nyt on fillari paskana taas, yhyy. Lenkit menevät saman kaavan mukaan eli on raami lenkille, mutta siitä voi joustaa ja sooloilla riippuen pissahädän koosta :D
Nuo ovat kuusipeuroja, kutsun niitä tuttavallisesti vain bambeiksi <3 Puistossa on myös saksanhirviä. :)
Kaunista hyvää pääsiäistä sinulle , selkäkivusta huolimatta. Toivottavasti tuo on vain alaselän venähdys, minulla menee alaselkä usein jumiin, ja tiedän mitä liikkeitä silloin pitää tehdä, ja käveleminen tekee myös silloin hyvää, samoin joku Mobilat-tapainen geeli. Selkäkipu alkoi Suomessa viimeisessä työpaikassani, jossa oli vetoa, ja yhtenä päivänä kun nousin tuolista tuntui ihan kamala kipu koko seläss, johon auttoi vain työterveyslääkärin suosittelema naprapaatti. Siitä lähtien menee selkä aina välillä jumiin, ja Venezuelassa päädyin paikallisen ystäväni kautta entiselle Portugalin jalkapallomaajoukkueen hierojalle, joka ensin heitti minut ihan odottamatta seinää kohti,jolloin lihakset laukesivat. Siitä lähtien "heittäydyn" kohti seinää' aina kun selkäkipu yllättää. Mulla on myös sellainen sähköllä toimiva shiatsu.-juttu, joka auttaa aina kun selkä on epäkunnossa- Söpö tuo kissa viimeisessä kuvassa:)
ReplyDeleteTaisi olla tosiaan jokin venähdys tuossa selässä, alkaa olla paranemaan päin. Onneksi! Minulla on Omronin hierontalaite, jota käytin pari kertaa. Se tuntuu ihan kivalta, mutta en kyllä huomannut siitä mitään hyötyä olevan. Miehellä on enempi kokemusta selkäkivuista ja häntä se on auttanut.
DeleteKuulostaa hurjalta tuo seinään heittäytyminen, mutta toisaalta jos se toimii niin mikäs siinä! :D
Kyllä on ulkoilemaan houkuttavia paikkoja sinulla. Suloiset eläinkuvat, peurat (saksanhirvet?) niin täydellisen rauhallisia ja kissa yhtä aikaa rauhallinen ja valpas.
ReplyDeleteEn minäkään jaksa aina samoja reittejä. Onneksi tänä talvena on hiihtolatujen paikalla ollut meidän korkeudella koko ajan sulia polkuja, se on monipuolistanut kävelymahdollisuuksia.
Toivottavasti saat selän kuntoon.
Itselläni auttaa selän jäykkyyteen pilates ja joogaliikkeet. Kannattaa kokeilla kahta vastakkaista selän rentouttamisliikettä: 1. selällään jalat koukussa vatsan päällä, kädet jalkojen ympärillä, siinä pientä selän liikettä sivulta sivulle ja 2. istumassa kantapäiden päällä tai välissä ja siitä taivutus eteen selkä pyöreänä, pää maassa ja kädet edessä (ns lapsen asento). Molemmissa kannattaa viipyä pitkään ja hengitellä syvään.
Kuusipeuroja on kuvassa, saksanhirviäkin kyllä puistossa on. Peuroilla on nyt hyvät olot, kun autoliikenne on kielletty ja lentomelukin on aika pientä verrattuna normaaliin. Pakko sanoa, että omatkin korvat nauttivat.
DeleteOlen joitakin jumppaliikkeitä tehnyt selälle ja lisään vinkkisi listaan - täytyy kokeilla niitäkin. En yleensä ikinä venyttele selkää, mutta näiden kipujen myötä ajattelin kehittää jonkilaisen venytysrutiinin. Nyt alkaa siis selkä olla lähes kivuton ja katastrofiajatukset kadonneet päästä.
Taivaallisia kuvia! Suomessa kevät ei ole vielä näin pitkällä... Selkäkipu on ikävä juttu - kyllä se päähänkin vaikuttaa - kuten koko tämä tilanne. Itsellä selkä oikuttelee silloin tällöin, särkylääkkeitä kantsii ottaa ja venytellä kivun rajoissa. Voi kestää viikkojakin, otan osaa - mutta sitten se häipyy yks kaks kuten tulikin. Tsemppiä ja aurinkoisia pääsiäispäiviä!
ReplyDeleteTäällä oli pääsiäisenä aivan kesä ja nyt on koivutkin (yleensä pukkaavat lehdet viimeisten joukossa) jo lehdessä eli maisema alkaa olla ”täysi”. Wisterian kukinnat ovat alullaan, niitä täytyy päästä pällistelemään sitten, kun ovat täydessä loistossa.
DeleteSinnittelin ehkä turhaan ilman särkylääkkeitä, koska alkaessani joka ilta vetää särkylääkkeen, selkä alkoi mielestäni oikeasti parantua. Ennen särkiksiä se pysyi melko lailla samana eli kipu ei pahentunut mutta ei parantunutkaan.
Vähän kateellisena katselen noita ulkoilumaastojasi. Teillä on kevät jo pitkällä. No perässä tullaan.
ReplyDeleteToivottavasti ihmiset ottavat vakavasti nuo rajoitukset sielläkin. En tarkoita aikaa vaan etäisyyden pitämistä. Selkäsärky onkin mystinen kaveri. Koskaan ei tiedä, milloin se tulee ja voi myös häipyä varoittamatta.
Pikaista toipumista ja leppoisaa pääsiäisen jatkoa!
Minua alkavat nämä maisemat jo kyllästyttää, kaipaan laajempaa reviiriä. Mutta turha tässä on ruikuttaa, kun asia ei siitä muutu. :P
DeleteHuomaan kaipaavani Suomea ja Suomen luontoa: kaipaan järviä, merta ja havupuita, hiekkateitä ja fillarilenkkejä pk-seudulla. Kaipuuta tosin hillitsee se, että siellä vissiin satoi lumet päähän jokunen päivä sitten. Kaipaan vain aurinkoista ja lämmintä Suomea :D
Ihastuttavia kuvia. Rakennuksia, maisemia ja komea on tuo sarvipääkin.
ReplyDeleteSelkäsi kipuilu on ikävä juttu, eikä jalan rakkokaan mukavalta tunnu. Minä kärsin alaselän pikku murtumalinjasta jo toista vuotta pitkälti. Selkä väsyy.
Toivottavasti sinun selkävaivasi selviääj aolotila helpottuu.
Pääsiäinenkin kohta ohi, toivottavasti pääsit edes hieman nauttimaan siitä.
Rakko parani jo, ei ollut järin paha. Selkäkin alkaa hiljaksiin palautua normaaliksi. Ikävä tuo sinun selän murtumalinja, toivottavasti se ei kiusaa jatkuvasti. Minulla ei tosiaan aiemmin ole selkäkipuja ollut, mutta nytpä sain huomata miten veemäisiä tosiaan voivat olla.
DeletePääsiäisestä sain nautittua, sillä ulkoilu ja runsas liikkuminen tekivät selälle hyvää.