Älyä kypärässä

 

Olen siirtynyt nykyaikaan. Se ei tosin tapahtunut omasta tahdostani, vaan hieman yllättäen. Viime perjantaina mies ilmoitti, että puhelimeni on saapunut Amazonin lokeroon. Mikäs puhelin, ihmettelin. Mies kertoi tilanneensa älypuhelimen, koska kuulemma halvalla sai. Sanoin, että voi pitää ihan itse puhelimensa, mutta hän ei kuulemma sellaista tarvitse, kun nykyinen on ihan hyvä.

Nenä nyrpistellen tutkin puhelinta ja yhtäkkiä minulla olikin Instagram. Instahan minulla oli jo ennestään, mutta ainoastaan ”vakoilutilinä”, koska ilman puhelinta ei sinne voi kuvia ladata. Nyt on tilillä kuviakin. Puhelimella kuvien ottaminen tuntuu omituiselta, kun on tottunut hieman toisenlaisiin kuvausvehkeisiin. Mutta eiköhän tuohon totu. Pitää ostaa joku vaate luurille, koska se on ankeriaanliukas ja haluaa jatkuvasti lipsua käsistä.

Toivon, ettei minusta tule sellaista naama luurissa kulkijaa joka blokkaa kaikkien kulut ja sekoittaa muutenkin koko liikenteen vain siksi, että pitää sormeilla koko ajan puhelinta. Toistaiseksi en ole sellaiseksi muuttunut. Tänään testasin kuvan lataamista Instaan Holland Parkissa. Otin kuvat ja hakeuduin nurkkaan mahdollisimman kauas kaikesta näpertelemään.

Veistos nimeltä "Annunciation" Holland Parkissa

Kuvatekstejä ei voi enää lisätä kuvan alle, vaan ne ilmestyvät kun vie hiiren kuvan päälle. Toimiiko näkymä muillekin? Tämän postauksen kuvat on otettu eri päivinä eikä niillä periaatteessa ole mitään tekemistä minkään kanssa. Kunhan olen kuvaillut ja lätkin niitä nyt tänne kuvituksena.

Rakastan (toki valikoivasti) täkäläistä arkkitehtuuria. Siitä olen lätissyt aiemminkin. Tässä muutamia koreita asumuksia, joissa kehtaisin itsekin asustaa.


 

Lontoossa on viime aikoina alkanut näkyä yhä enemmän ns. sateenkaarisuojateitä (rainbow crsossing. lue lisää täältä). Alla oleva on Twickenhamissa, se on ilmestynyt sinne joskus keväällä. Ensimmäinen sateenkaarisuojatie UK:ssa maalattiin Herne Hilliin, jonka ohi fillaroimme miehen kanssa viime lauantaina.

Herne Hilliltä ei ole kuvia, koska ei joudettu siellä pysähtymään. Oli se viikoittainen pitkä lenksa (sillä kertaa noin 56 kilsaa) käynnissä kohteena Greenwich Park.

Pakko hekumoida tässä, että muutama viikko sitten lauantaina (8.8.) polkaisimme Box Hillille, jota olympiafillaroijatkin polkivat.

Jaksoin polkea koko mäen, mutta jouduin kerran pysähtymään tien varrella olevalle parkkikselle. Jalat meinasivat kuolla ja piti päästä puskaan ja juoda vettä. Eli ylös poljettiin yhden pysähdyksen taktiikalla. Kilsoja kertyi yhteensä himpan vajaat 60.

Ensi lauantain lenkki suuntautuu Windsoriin, jos sää sallii. Siitä tuleekin sitten toistaiseksi pisin koitos eli noin 72 kilsaa.

Älypuhelimen lisäksi minulla on nykyään älykypärä. Käymme miehen kanssa yleensä viikonloppuisin yhdessä polkemassa ja silloin on hankaluutena ollut kommunikointi. Koska mies on kartturi, hän joko huutelee minulle ajo-ohjeita tai sitten ajaa edellä. Minä en pääsääntöisesti tykkää ajaa takana ja huutelu on rasittavaa eikä liikenteen metelin läpi aina edes kuule, joten asia piti ratkaista jotenkin.

Se ratkaistui siten, että ostimme pyöräilykypärät, joihin on sisäänrakennettu mikki ja kuulokkeet. Kypärät voi yhdistää toisiinsa ja sitten vain kakkelia jauhamaan poljennan lomassa eikä tarvitse edes polkea toisen perseessä kiinni. Kantomatka on lähes kilsan. Hyvin toimii!

Kauniiksi lopuksi sirkusfiiliksiä (?) herättävä kuva Hammersmith Bridgestä, joka on taas romahtamaisillaan. Silta on ollut jo yli vuoden suljettu moottoriliikenteeltä, mutta kävelijät ja pyöräilijät ovat saaneet sitä käyttää.

Pari viikkoa sitten sillassa havaittiin uusi halkeama ja turvallisuussyistä se suljettiin nyt kokonaan. Sillan vaiheiden seuraaminen on kuin huonoa farssia seuraisi. Lontoossa ei liikaa siltoja ole ja Hammersmith Bridge on melkoisen tärkeä ylityskohta, joten ihmiset ovat ymmärrettävästi hiilenä. Siltaa ei voi purkaa, koska se on suojeltu. Kunnostaa pitäisi, mutta rahoituksesta riiteleminen näyttää kestävän aika kauan. Luonnollisesti kukaan ei halua maksaa mitään tai ainakaan paljon.

Comments

  1. No, ohhoh, älykännykkä ja älykypärä! Siis sinulla! Niin se maailma muuttuu!

    Jep, kuvan nimen sai laittamalla hiiren kuvan päälle, aika kätsyä.

    Ihan kamalan pitkiä fillarilenkkejä te vedätte, rispekt!

    Nyt voin sitten lähettää sinulle videoita Lainakoirasta! Jos minulla siis olisi sinun puhelinnumerosi.

    Instaa ei itsellä ole, en vaan tykkää ottaa kuvia kännykällä, olen sellainen vanhanaikainen ihminen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. No sanos muuta, en olisi itsekään uskonut mutta pakkohan se on :D En tosin osaa käyttää puhelimesta juuri muuta kuin Instaa jne. En ole siihen mitään appseja ladannut enkä taida ihan heti ladata. Ellei ole jotain älyllistä (no pun in.) appsia, joka on must? Laittelen sinulle mailia tässä viikonlopun aikana <3

      Delete
  2. Olen huomannut, että kyllä älypuhelin addiktoi. Täytyy tehdä päätös, ettei katso sitä joka kurahduksesta. Hyvää on esim. reittiopastus ja aikataulujen tarkistus.
    Itse liityin vasta juuri facebookiin ja tuntuu, että siellä on kauhea hölinä menossa. Jään siitä todennäköisesti sivuun. Olen alkanut kysellä, olisinko onnellisempi ilman blogimaailmaakin. Toisaalta...
    Kai sitä on oltava mukana maailman menossa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, sitä minäkin pelkään ja se (addiktoituminen) on eräs iso syy, miksen ole älypuhelinta halunnut. Tiedostan nimittäin olevani erittäin herkästi addiktoituva persoona, jolta lähtee herkästi hommat lapasesta. Jatkuvaa taiteilua siis kaiken kanssa, kun lähes asia kuin asia tuppaa menemään ääripäästä toiseen. Se on todella rasittavaa ihan siis itsellekin, mutta sen kanssa on aika hyvin oppinut elämään. Pyöräilykin lähti aluksi lapasesta, mutta alkaa olla nyt hallinnassa. Kehitän siis helposti pakkomielteitä ja vastaavia.

      Toistaiseksi puhelimen kanssa on pysynyt järki kädessä eli en roiku siinä ja tutki jatkuvasti ja pysähtele keskelle tietä sitä sorkkimaan. Minut addiktiolta saattaa pelastaa se, etten jaksa näpertää pienen näytön kanssa, kun kirjoittaminenkin kestää niin kauan että hermot ovat riekaleina, kun saa pari sanaa ulos :D

      Ole mukana somessa ja maailman menossa, mutta vedä rajat. <3 Tykkään lukea blogiasi ja ajatuksiasi, joten toivon että saat siitä kuitenkin enemmän kuin se ottaa! Itse olen pitänyt blogia (yhdessä vaiheessa useitakin ja onhan näitä nytkin kaksi, mikä on minulle sopiva määrä) jo niin kauan, etten varmaan osaisi olla ilman.

      Delete
  3. Alkaa tuntua, että uusi Blogger käyttäytyy eri käyttäjillä eri tavalla. Minä saan kuvatekstit näkyviin ihan kuin ennenkin. Laitoin ensin niihin hiljattaisen postaukseni iltapukuihin, kenen ne ovat, mutta poistin, kun en muistanut kaikkia. Kokeilen laittaa seuraavaan jorinaani, jota olen luonnostelemassa. Käyn kertomassa, jos en saa.
    Minua ärsyttää sellainen, että omat kirjoitukseni eivät enää näy toisille jostain syystä alkukuvan kera. Ne näkyivät vielä ihan aluksi, kun siirryin tähän uuteen, luulen. Olen aina miettinyt sitä kuvaa ja toivonut, että se olisi kutsuva.
    Ottaa aivoon turhat muutokset. Eihän siinä vanhassa Bloggerisa ollut mitään vikaaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Täytyypä tutkailla tarkemmin Bloggerin ominaisuuksia. Ehkä teen testipostauksen, jota en julkaise: siihen voisi testailla rauhassa, miten mikäkin toimii ja tutkia koodia. Kauhean helposti tuntuu menevän tämän uuden Bloggerin kanssa postauksen muotoilu sekaisin pelkästään siitä, että painaa rivinvaihtoa ”väärin”. En tajua, miten se edes on mahdollista ja asia pitäisi korjata koodista, mutta en ole jaksanut. Esimeriksi nyt jäi turhan paljon tyhjää tämän postauksen ekan kuvan alle ennen kuin teksti alkaa, mutta en jaksanut alkaa tappelemaan asian kanssa, kun otsasuoni punoitti jo.

      Minäkin tykkäsin niistä pikkukuvakkeista linkkilistalla, mutta ovat tosiaan kadonneet minunkin blogista. Jännä, etteivät ne ole kaikkien blogeista kadonneet – ainakaan vielä. Ehkä se on bugi, joka korjataan. Toivottavasti.

      Vanha Blogger toimi tosiaan hyvin. Tämä uusi näyttää modernimmalta, mutta toimivuus ja käyttömukavuus on suoraan sanottuna perseestä verrattuna edelliseen. :D

      Delete
  4. Onpa ihania paikkoja näissä kuvissa,. Ja onnea siitä että olet vihdoinkin siirtynyt älypuhelimien maailmaan. Mikä on Instagram-nimesi muuten, tulisin seuraajaksi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Seuraankin sinua jo Instassa. :D Löydät miut nimellä eleinaw. Tili ei ole julkinen, mutta hyväksyn kaikki kaverit ja ennestään tutut. Muiden kohdalla hieman tsekkailen, koska haluan säilyttää Instani ”ilkivaltavapaana” vyöhykkeenä enkä halua mitään läähättäjiä sinne :D

      Delete
  5. Melkoisia matkoja te poljette. Nostan hattua.
    Onnea uudelle luurillesi. Siinä on hyvä kamera.

    Minä luulin tyttären ja vävyn vedättävän minua, kun he kertoivat älykypäristään.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiits, pyöräilykunto koheni aika nopsasti, koska lähti lapasesta homma ja tein alkuun liian raskaita lenkkejä ”tasooni” nähden ja kroppakin (reidet lähinnä) silloin hieman kiukutteli. Mutta nyt alkaa olla kauhun tasapaino hallinnassa – siihen asti, kun taas repeää ja lähtee käsistä :D

      Itse en oikein tykkää tuosta puhelimen kamerasta. Minun silmiini ei ole kovin laadukkaita kuvia: osa tämän postauksen kuvista on otettu pokkarilla.

      Minäkään en tiennyt älykypärien olemassaolosta. Voivottelin tätä kommunikointiasiaa miehelle ja kerroin, että olisi kätevää jos kypärissä olisi mikrofonit/kaiuttimet ja mies sanoi, että sellaisia kypäriä on. Luulin siis ”keksineeni pyörän”, mutta se olikin jo keskitty :D

      Delete
  6. Vau mitä pyöräilymatkoja tosiaan. Kyllä siinä älykypärät onki paikallaan. Minun pyörälenkkini on alle 10 kilsaa.

    Niistä kuvateksteistä: kuvan koon muuttamisen + ja - merkkien vieressä on merkki, jossa pitempi ja lyhyempi vaakaviiva, siitä aukeaa kuvatekstille tila.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Matka se on kymmenen kilometriäkin, pyöräily on aina hyvästä! <3

      Täytyypä tutustua tosiaan tarkemmin näihin Bloggerin ominaisuuksiin, ehkä moni asia on olemassa mutta hyvin naamioituna :D

      Delete
  7. Mulle tuli nyt kaamea hätä. Et kai vain sinä(kin) lakkaa bloggaamasta ja katoa kokonaan Instaan, niin kuin on käynyt monelle muulle bloggarille?!

    Mulla taitaa olla pääkoppa vähän jumissa, kun en tajunnut tuota kuvatekstijuttua ollenkaan, ennen kuin luin SusuPetalin kommentin. Sitten pitikin palata uudestaan alkuun, ja kappas, hyvin toimii. :-)

    En ole koskaan kuullutkaan älykypäristä, mutta varmaan mahtava juttu, jos polkee kaverin kanssa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hätä pois, en todellakaan ole lopettamassa bloggaamista! Nythän vasta oikein innostuin :D En varmaan osaisi enää edes olla pitämättä blogia, kun on aina ollut joku blogi. Tämä blogi vielä hakee muotoaan ja varmaan nimenvaihdos on tulossa, mutta en tosiaan ole aikeissa lopettaa. Luulen, että bloggaustahti tässä kiihtyy kun säät huononee :D

      Delete
  8. Älykännyllä tai kameralla nvaaramaisemista.
    ä ottamasi kuvat ovat joka tapauksessa hienoja. On mukavaa nähdä vähän mualimoo muultakin kantilta, kun vaan täältä vaaramaisemista. Nostan olematonta lippistäni kyllä noiden pyöräilykilometrienne määrää ajatellessani. Ettet vaan joutuisi ylikuntoon!
    Jonkinsortin älykännykkä minullakin on, tosin vanha, en vaan ole pitänyt väliä sen päivittämisellä. En ota sillä kuvia, enkä hoida näitä blogijuttuja. Instassa ja facessa yritin olla, mutta jätin kummankin. Ne on aivan liian hektisiä minulle, joka olen monisanainen funtsailija.
    Tosin en minäkään tykkään uudistetusta bloggerista. On vahva tunne, miksi tekivät muutoksen vain muutoksen vuoksi. Ei mitään hyvää sanottavaa tästä muutoksesta.
    Sen sijaan älykypärä on huippujuttu. Siinä on idistä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitokset, kännykällä kuvien ottaminen on outoa ja työlästäkin mielestäni. Mutta kaipa siihen tottuu ja oppii, kokonaan en kyllä ole aikeissa luopua muista kameroista. Niillä kuvaaminen on ihan omanalaisensa matka. En jaksa minäkään puhelimella blogia päivittää enkä edes lukea pitkiä tekstejä. Instaa käytän, noin muuten saa luuri olla rauhassa.

      Minulla on sama tuntuma uudesta Bloggerista, jotain piti tehdä ja sitten tehtiin. Lähinnä muutettiin nappien paikkaa ja tehtiin asiat työläämmiksi. Näyttäähän se ohjauspaneeli nyt modenrimmalta, mutta sen minkä ulkonäössä voittaa, menettää toimivuudessa. Noh, ei auta itkut.

      Huonot sää ovat pakottaneet lepuuttamaan, mikä on tainnut tehdä ihan hyvääkin. Lähtee niin helposti hommat minulla lapasesta, joten pakkolepo oli tarpeen.

      Delete

Post a Comment

Kivoihin kommentteihin vastaan, ikävät lähetän Helvettiin ja niihin vastaa jos jaksaa Saatana.