Täällä en pyytele anteeksi

Mitäs tänään syötäisiin? - Mitäs tänään syödään? Mennäänkö Herttuan olkapäähän syömään? - Ei sinne pääse ilman pöytävarausta. Ketussa ja ankassa näytti olevan aika hiljaista, kun kuljin siitä ohi. Sinne? - Eihän ne ole tarjoilleet ruokaa kuukausiin. - Mitä ihmettä, mistäs heillä kenkä puristaa? - Niillä ei ole kokkia eikä oikein henkilökuntaakaan. Sieltä saa vain viinaa. - Onpa vaikeaa. Jospa käydään vain kaupassa ostamassa jotain. - Se meni juuri kiinni. Sitä paitsi ei sielläkään ole juuri mitään. - Soitetaanpa kinkistä take away! Tuut tuut tuut - Ei sinne pääse läpi. - Jaa, no ehkäpä vaan kuollaan nälkään. Kiitos kaikesta ja hyvästi. ~~~ Tällä kertaa krapussa onkin kuvahaaste eli viikon 11 haastekuva yllä. Susun blogissa ohjeet ja linkit muiden krapuihin. Pakko taustoittaa sen verran, että turistisesonkina missään ei ole tilaa ja nyt viime aikoina on ollut pulaa muuten vain. Erityisesti rehut ovat kortilla, mikä on hieman rasittavaa, kun ruokavalioni kulmakivi ovat ne rehut. En kuite...

Kaikkien unohtama Runoilija retkottaa sohvalla yrittäen houkutella inspiraatiota. Edessä ei ole mitään odotettavaa, takanakin vain epäonnistunutta näkyvyyttä, jota kukaan ei onneksi muista. Miten jatkaa huonosti alkanutta uraa? Runoilija on tutustunut Instagramiin ja postaa sinne ensimmäisen runonsa vanhan promokuvansa alle. On tähtitaivas niin kirkas tai ois jos pilvet sen yllä ei roikkua vois Vaan pimmee on taivas pimmee on maa pimmeessä kun kulkee tie katoaa Kuvan alle ilmestyy viisi sydäntä, Runoilija on tohkeissaan. Amerikkalainen aivokirurgi nimeltä Keanu Reeves ehdottaa treffejä. Marokkolainen prinssi on kirjoittanut "marry me!" ja englantilainen entinen rauhanturvaaja kertoo Runoilijan olevan HOT. Pertti69 pohtii Runoilijan näyttävän tutulta: "oletko se seksirunoilija?" -Tästä se taas lähtee!  Viikon 45 krapusanat ovat tutustua , kirkas , jatkaa . Ohjeet ja linkit muihin krapuihin Susun blogissa ! Kiinnostuneille muistin virkistämiseksi: Runoileva kannibaali...

Enkelin siipi on juuttunut laudanrakoon. Siihen loppui liitely ja suojelus. Miten käy suojeltavan, kun suojelusenkeli on itse kiipelissä? Kun apu on suurin, on hätäkin lähellä. Eikun eihän se niin mennyt. Hän hakee tuolin, nousee sille. Ei silti yletä enkeliä vapauttamaan. Missä on jengi nyt kun sitä tarvitaan? Hän kuulostelee päänsä sisältöä: ihmeellisen hiljaista on. Tulkaa nyt joku, hän huutaa mielessään kurotellessaan enkeliä kohti. Vielä hän hieman kurottaa, parvekkeen reuna jää taakse eikä kinos pehmennä laskua. Lumi laskeutuu ruumiin peitoksi kuin hilse. Vasta aamulla hänet löydetään, mutta silloin on enkeli jo kaukana. - Täytyy etsiä uusi autettava, enkeli tyrskähtää. TAAS.  Pitkästä aikaa mukana krapuilemassa. Viikon 44 sanat ovat apu , jengi , tuoli . Lisää linkkejä krapuihin Susun blogista !

  Mahtava tunne, kun olo alkaa olla tervehtynyt. Pääsin kai aika helpolla Koronani kanssa, vaikka toisaalta olin kyllä aika huonovointinen mutta ignorasin kaikki oireet. Mikä mainio tapa sairastaa: kuvitella olevansa ”terve”!   Olen lenkkeillyt paljon tuossa lähikukkulalla, joka on nimeltään Walla Crag (vain 379 m), josta kaikki nämä kuvat ( eivät tosi samalta päivältä ). Sinne voi kulkea useita eri reittejä. Itse testailen nyt koronan takia aina samaa nousua, mutta alas tulen milloin mitäkin reittiä. Pidän lenkit maltillisen pituisina eli noin kymmenessä kilsassa. Vasta kun hengitysoireet ovat täysin poissa, siirryn korkeammille kukkuloille. Hengitysvaikeuksia esiintyy enää lähinnä jyrkissä nousuissa eli ensi viikolla lienen siinä kunnossa, että voi alkaa revitellä kunnolla. Muuten kotiutuminen on sujunut hyvin. Kämppä on vielä jokseenkin kaaos. Huomenna tulee patja ( hankkiuduimme edellisestä eroon ), niin pääsemme vihdoin nukkumaan sänkyyn ( joka on vielä osina ). Nyt olemm...

Carlisle, Cumbria Muutto pähkinänkuoressa: Varaamamme Enterprisen ( paska vuokraano, ei enää ikinä käytetä sitä! ) paku peruttiin perjantai-iltana ( 17.6. ), lauantaina olisi se pitänyt hakea. Kauheassa kiireessä ( koska kaikki vuokraamot olivat menossa jo kiinni ) käytiin läpi sellaisia autovuokraamoja, joista saa pakuja ja jotka voi palauttaa Cumbriaan. Europcarilla sattui olemaan yksi keskikokoinen paku vapaana. Pienempi kuin olimme alun perin muualta varanneet, mutta eipä ollut paljon vaihtoehtoja. Kyseistä pakua piti lähteä heti lauantaiaamuna hakemaan toiselta puolelta Lontoota ( alkuperäisen pakun olisi saanut läheltä, lenkkimatkan päästä ).  Tubella autoa hakemaan. Taisikin olla vika tubematka toistaiseksi. Aikataulut meni uusiksi ja lastatessa sai pelailla tetristä, että saatiin kaikki kamat ahdettua pakuun. Perille uuteen kotoon päästiin kuitenkin maanantaina 20.6. ja täällä sitä nyt ollaan – oltu jo viikko. Todennäköisen koronapotilaan tuskien taival. Auto palautettiin k...

 Tässä meitä liki on upea historiaa hönkivä hotelli nimeltä The Petersham , jossa on iso parkkipaikka. Parkkipaikkahan se aina kiinnostaa, muulla ei niin väliä. Ei vaan, nyt on haussa hotelli, jossa majoittua yksi tai pari vikaa yötä ennen siirtymää vihreämmille niityille. Vaan mitä tekee autoton ihminen parkkipaikalla? No ei mitään, mutta muuttohommeli on saanut uuden käänteen: päätimme nimittäin muuttaa itse itsemme. Kaikkien osapuolten aikataulujen sovittaminen yhteen alkoi näyttää mahdottomalta eikä vähiten siksi, ettemme itsekään tiedä aikataulujamme. Jännittävän lisämausteen soppaan tarjoilee rautatieliikennelakko, joka toteutuessaan on juuri muuttoviikolla. Hieman vaikea päästä mestoille, jos ei junat kulje eli pitäisi joka tapauksessa hommata jonkin sortin menopeli. Ihan sinne asti ei viitsi fillaroida. Joten miksipä ei samantien hoitaisi koko roskaa itse! XL-kokoinen pakettiauto on jo varattu ja siinä on sellainen hyvä puoli, että varauksen voi perua jos emme voikaan muutt...

Pöllin kukkapilli-blogista tällaisen haasteen, jossa on tarkoitus kertoa omista lempijutuista liittyen annettuun sanaan. Hieman lomaa siis tästä kaaoksesta. Sen voin toki mainita, ettei mitään kummoista ole tapahtunut: samoja papereita odotellaan ja samat henkilöt syyttelevät toisiaan ja minulla silmät pyörivät niin lujaa, että varmaan kohta lentävät irti päästä. Mutta mennäänpä siihen haasteeseen. KULKUNEUVO Ehdottomasti fillari, oma rakas Kerttu-jumppapalloni . Kun joskus pääsemme muuttamaan ja olemme asettuneet kunnolla Järville, saatamme hommata sähköpyörät. Meillehän ei autoa tule eli toimimme samoin kuin nyt: vuokraamme auton, jos autoa tarvitsemme. Minulla ei edes ajokorttia ole, mikä on varmasti kaikkien onni. Olisin todennäköisesti kauhea road ragettaja, kun jo fillarilla ajaminen aiheuttaa yleensä parit kilarit per reissu. Tämä siis vain täällä Lontoossa. Luulen, että helpottaa uudessa paikassa kun liikenne on siellä hieman toisenlaista. Sähköpyörä laajentaisi reviiriä todel...