Liekehtivä torni*
Jos tutustuisi Lontooseen vain minun kuvieni/blogini perusteella, voisi luulla että täällä kukoistaa ainoastaan arkkitehtuurin komeimmat helmet (paitsi että olen aiemmin esitellyt hieman arkisempiakin asumuksia, kas tässä). Haluan romuttaa tällaiset mielikuvat, joita ei varmasti kenellekään ollut muutenkaan.
Alkuhuomio:
Muistetaanpa taas, että kauneus on katsojan silmämunassa ja kukin preferoi asumisessa erilaisia asioita eikä kaikkeen voi itse vaikuttaa muutenkaan.
Itse preferoin matalalla asumista, vaikka toisaalta Suomessa voisin mieluusti asua kerrostalossakin.
Täällä en, koska kun halvalla rakennetaan, niin julkisivun materiaalina ja eristyksessä on mahdollisesti käytetty vähän mitä sattuu – ja homma tehty vähän miten sattuu. Grenfell Tower on surullisen kuvaava esimerkki tästä. Vastaavia ei-paloturvallisia ratkaisuja on monissa muissakin tornitaloissa.
Muistin virkistykseksi: Grenfellin tulipalossa kuoli 72 henkilöä ja yli 70 loukkaantui.
Edelleen käydään keskustelua siitä pitäisikö jo olemassa olevat talot muuttaa paloturvallisiksi. Ja tietysti kuka maksaa jne.
Olen itsekin todistanut kerrostalopaloa. Asuessani Pitskussa (Pitäjänmäki, Helsinki) viereisen rapun asunnossa syttyi tulipalo. Paikalle tuli useita paloautoja ja palo saatiin pian hallintaan ja lopulta vain se yksi huoneisto kärsi vahinkoja (tuhoutui kyllä pahasti). Oli varsin kuumottavaa seurattavaa.
Nämä kuvat on maanantailta Isleworthista. Ei ole hajua millaisia materiaaleja näissä on käytetty. Eivät silti ole makuuni enkä pidä kyseistä aluetta viihtyisänä muutenkaan. Onneksi ei tarvitse asua siellä.
Alla vielä yksi kuva alueelta ja sitten siirrymme eräälle toiselle rumalle alueelle.
Paitsi että emme vielä siirrykään. Tämä Isleworthin tornitaloasuinalue on liki Twickenhamin Stadiota, joka on The Official Home of England Rugby. Aaaw, katsokaa noita reisiä!
Normaalisti tämä alue on liikenne- ja ihmiskaaos, mutta koska mikään ei nyt ole auki eikä mitään tapahdu missään, niin kivipelaajien muhkeita muskeleita pääsi ihan kourimaan. Mainittakoon tässä välissä, että en ole kiinnostunut rugbysta enkä varsinaisesti mistään muustakaan (penkki)urheilusta.
Nyt siirrymme muualle eli Roehamptoniin. Päiväkin vaihtuu tässä eli kaunis auringonpaiste muuttuu tasaisen harmaaksi tiistaiksi.
Tässä ei ole betonia säästelty.
Roskat kukkivat krookusten sijasta. Tähän väliin totean, että brittien sikailu ei ole riippuvainen yhteiskuntaluokasta, vaan kaikki ovat sikoja. Roskia lojuu siellä sun täällä myös vauraammilla alueilla.
Mielestäni brittien roskienkeräyskulttuuri on osa ongelmaa: osa roskista laitetaan avoimissa kierrätyslaatikoissa kadulle, josta ne kerran viikossa haetaan ja siinä samalla puolet roskista lentää pitkin katuja (koska who cares). Osa on mahdollisesti lennellyt jo aiemmin tuulen mukana tai ketut ovat levittäneet ne pitkin maita ja mantuja.
Tässä harmaudessa masentuu ihan itsekin. Ellen siis olisi jo valmiiksi masentunut, hahhah.
Neverending house? On talolla mittaa.
Mutta ostari on ihan kupeessa: ei tarvitse mennä merta edemmäs KANAAN. Heh heh.
Kulttuuria on myös tarjolla. Tai siis olisi, jos mikään olisi auki. Houkuttelevan näköinen kirjasto ja oppimiskeskus vai mitä!
Vielä hieman vihreää, ettei jää niin ankea olo.
Eilen käyskentelin mm. Kew Gardensin kasvitieteellisessä puutarhassa saamassa kevätkukkaterapiaa tämän ankeuden vastapainoksi. Normaalisti tähän aikaan vietettäisiin orkideafestareita, vaan ne on tietenkin peruttu. Hassua lukea ajatuksiani viime vuodelta: kuinka vähän silloin tiesi!
Tänään en vielä tiedä, mihin päädyn - jännä elämä (sarkastinen hymiö tähän)!
Mukavaa torstaita!
*Otsikko viittaa samannimiseen elokuvaan, jonka katsoin pentuna varmaan noin sata kertaa.
Liekehtivä torni oli kyllä mainio leffa! Tosin en ole katsonut sitä aikoihin, ehkä nyt ajattelisin eri tavalla.
ReplyDeleteOn kyllä jotenkin kaameaa noiden joidenkin rakennusten paloturvattomuus. Huh, köyhillä ei ole väliä, palakoon pois.
Joskus seurasin rugbyä (minähän olen penkkiurheilija), pelaajien reidet ovat kyllä aikasten vau!
Minun silmiini nuo betonitalot eivät töki, jotain laatikkomaisissa, muhkeissa betonibokseissa viehättää. Suorat linjat ja kulmat, minimalismia kauneimmillaan.
Juu, en ole minäkään Liekehtivää tornia aikuisiällä nähnyt. Ei välttis ole kestänyt aikaa, voisi nykysilmin näyttää kornilta.
DeleteJep, vaikka kuinka halvalla halutaan rakentaa niin kyllä silti turvallisuusasiat pitäisi ottaa huomioon ja niihin satsata. Mutta ei tosiaan tunnu kiinnostavan ennen kuin tapahtuu jotain todella kaameaa. Nyt on käsittääkseni Grenfellin viereisiin tornitaloihin vaihdettu eristeet ymv.
Itsehän olen Itä-Pasilan kasvatti, joten betonilähiössa varttunut ja edelleen sydämeni sykkii Pasilalle. Suomessa käydessä palaankin juurilleni, kun bunkkaan Alppilassa joka on rakasta aluetta minulle. Suomessa voisin mielelläni asua kerrostalossa, mutta täällä tosiaan en.
Yksittäisinä nuo kuvaamani talot voisi olla jees, mutta kokonaisuus on minun silmiini masentava. Vaikka toisaalta ei tarvitse mennä kauas kun jo aukeaa ihan toisenlainen maisema.
Rugbyakin olet seurannut! Olet kyllä melkoinen penkkiurheilija. Itse en ole koskaan oikein jaksanut edes legendaarisia lätkämatseja katsoa :D
Olen myös tuon mainitsemasi elokuvat nähnyt. Ja muutama vuosikymmen sitten asuin kerrostalon kolmannessa kerroksessa, kun ekassa syttyi tulipalo. Havahduin yöllä savun hajuun. Vahinkoa tuli vain sille yhdelle huoneistolle isosti muille savuhaittoja.
ReplyDeleteTornitalojen yläkerroksissa saattaa tulla paniikki, jos hissi ei pelitä jostain syystä.
Kuvat olet ottanut siisteistä kohdin, ei juuri roskia näkyvillä. Minua ärsyttää, kun näen roskia viskattavan luontoon. saatan mainitakin, että roskis kyllä löytyy.
Kaupungissa kerrostalossa asuneena olen vakuuttunut nyt, että viihdyn harvaan asutulla maaseudulla oikein hyvin.
Itse olen asunut korkeimmillaan seitsemännessä kerroksessa ja olen muutenkin kokenut kerrostaloasuja. Minulle oli valtava shokki, kun muutimme pois Helsingistä böndelle (eli Espooseen) rivariin. Suomessa minulle kelpaisi kerrostalo mainiosti, koska siellä paloturvallisuus on hieman eri luokkaa. Harvemmin palaa koko kerrostalo. Sinullakin sitten kokemusta kerrostalopalosta: ei varmasti mikään miellyttävä kokemus.
DeleteMutta esim. minulle ei mitään traumoja jäänyt Pitskun palosta, koska se hoidettiin todella hienosti eikä minun olisi tarvinnut edes poistua kämpästä (poistuin koska olin lähdössä ravintolaan ryyppäämään ja kysyin palomiehiltä lähtiessäni onko minulla kämppä kun tulen takaisin. Kuulemma on ja niin olikin).
Seitsemännessä kuvassa on vasemmalla roskakeräytymä. En varsinaisesti roskia kuviini etsinyt, mutta asia tuli lenkillä mieleeni. Ehkä käyn jossain vaiheessa kuvaamassa erikseen niitä kammottavia roskaläjiä ja yleistä roskaisuutta muutenkin. Täällä työskentelee perinteisiä kadunlakaisijoita, mutta ihmiset roskaavat enemmän kuin ehditään siivota.
Minä en pystyisi maaseudulla asua: mökkeillä voin ja aikaa viettää, mutta asua en voisi (ainakaan tällä hetkellä).
Tuossa lainastossa on kyllä harvinaisen ruma sisäänkäynti. Reiteviä poikia veistoksessa :D
ReplyDeleteBetonitaloista en kauheasti tykkää, mutta jos niiden avulla ihmiset saavat kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, menköön. Kuvissasi ei roskaisuus erityisesti näy.
On kyllä melkoinen bunkkeri tuo kirjasto. Vaan toisaalta onpahan sentään kirjasto!
DeleteKohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tarvitaan ja ehdottomasti hyvä, että niitä rakennetaan, mutta ihmisiä niihinkin muuttaa ja niissä asuu, joten on törkeää rakentaa niistä ”kuolemanpesiä”. Ja sitten maksattaa asukkailla paloturvallisuusrempat. Ja jos ei näitä remontteja tehdä, asuntojen arvo lähes nolla ts. ei saa myytyä jos sattuu kämpän omistamaan.
Muistan sen traagisen tulipalon, ihan kamala juttu.Olen itse joutunut kokemaan tulipalon kotona 2 kertaa,;kerran kiitos huolimattoman naapurini Helsingissä, ja kerran täällä kun viereinen leffateatteri paloi tuhkaksi. Täällä rakennetaan paljon tornitaloja, koska rakennustilaa on vähän niin pitää rakentaa korkealle, mutta ne tornitalot ovat kyllä aika hyvän näköisiä kuitenkin. En kuitenkaan haluaisi asua sellaisessa.
ReplyDeleteTäällä sama eli kun kaikki pitää änkeä pienelle alueelle, niin ylöspäin pitäisi rakentaa. Tosin hyvin harva haluaa pääsääntöisesti kerrostalossa asua, ellei ole kyseessä joku luxury tower, joka on vimpan päälle rakennettu ja sijaitsee keskeisellä paikalla. Ja sinnehän ei kenellä tahansa olekaan asiaa asumaan.
DeleteMinulle sijainti on tärkeämpi kuin itse kämppä. Eipä esim. se Pitskun kerrostalo mikään silmiähivelevä taideteos ollut (nelikerroksinen punainen tiililaatikko), mutta pidin alueesta ja sieltä oli hyvät kulkuyhteydet moneen paikkaan. Ne ovat minulle tärkeimpiä tekijöitä – ei talon ulkonäkö. Täällä tosin talon ulkonäöstä voi toisinaan päätellä melko paljon ja muutenkin kämpällä on sinänsä merkitystä, koska täällä kiinteistönhuolto on hieman erityylistä kuin Suomessa ts. ei voi välttämättä luottaa siihen, että asiat hoidetaan.
Jännä miten asuinlähiöt taitavat olla aika samanlaisia kaikkialla maailmassa. Mullekin tuli mieleen monesta kuvasta esim. Tallinnan lähiöt. Ehkä se on se, että noilla alueilla ei viitsitä panostaa arkkitehtuuriin, vaan tehdään vain taloihin seinät ja katot, ja rakennusmateriaaliksi valikoituu yleensä jokin harmaa massatuote.
ReplyDeleteMä en ole koskaan joutunut todistamaan tulipaloa, enkä toivottavasti joudukaan. Tulipalo on yksi mun pahimmista peloista, vaikka en sitä millään lailla aktiivisesti pelkääkään.
Juu, halvalla kun tehdään niin aika samalta näyttää. Minulle nämä tuovat etäisesti mieleen Itä-Pasilan. Tosin Pasila on “suljetumpi”. Pasilassa voisin jopa asua, kun olen siellä aiemminkin asunut ja sieltä on hyvät kulkuyhteydet pois. :D
DeleteMinulle ei mitään traumoja Pitskun palosta jäänyt, vaikkei se mikään hauska kokemus ollut.